Hyvinvointialueet ovat vastanneet THL:n suosittelemista koronan tehosterokotuksista, mutta ilman pandemia-ajan järjestelyjä.
Syystalven koronarokotuksissa on ollut vakavia ongelmia eri puolilla Suomea. Terveysasemien ajanvaraukset ovat ruuhkautuneet, ja pahimmillaan iäkkäät ihmiset ja riskiryhmäläiset ovat joutuneet jonottamaan tuntikausia saadakseen rokotuksen.
STT kysyi rokotusten sujumisesta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sekä hyvinvointialueilta.
Ministeriössä vastuu koronarokotuksista jakautuu kahdelle ministerille. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) vastuulla on hyvinvointialueiden ohjaus. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vastuulla puolestaan on rokotteiden hankinta, tartuntataudit ja valmiustilanne.
Mikä on ministeriön vastuu esimerkiksi tässä rokotustilanteessa?
– THL toimii STM:n tukena, eli periaatteessa ministeriö viime kädessä vastaa, mutta kyllä tukeudumme THL:n suosituksiin, asiantuntemus on siellä, ministeri Juuso sanoo STT:lle.
– On valitettavaa kuulla pitkistä jonoista ja pakkasessa seisovista ihmisistä, jotka odottavat koronarokotetta. Ongelma on sen verran iso, että tästä käydään vielä keskusteluja hyvinvointialueiden kanssa. Arvioimme, mitä tästä voidaan oppia, että jatkossa rokotukset sujuvat paremmin.
Olisiko ministeriössä voitu tehdä jotain toisin?
– Tässä tilanteessa en näe, että olisimme voineet toimia toisin. Olemme luottaneet siihen, että hyvinvointialueet toimivat sillä tavalla kuin heitä on ohjeistettu tai mitä suositukset sanovat, Juuso toteaa.
– Vaikea on ministeriön tasolla alkaa kaikkiin yksityiskohtiin puuttua.
Grahn-Laasosen kalenterista ei löytynyt tilaa STT:n puhelinhaastattelulle.
Hyvinvointialueilla pulaa työvoimasta
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallintoylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi muistuttaa, että kuluva syystalvi on ensimmäinen, kun koronarokotteita annetaan ilman erityisiä pandemian aikaisia järjestelyjä.
– Pandemia-aikaan useissa organisaatioissa oli vuokrattuna erillisiä tiloja, joihin rokotteita varastoitiin ja joissa henkilökunta vain rokotti, Peltoniemi kertoo.
– Nyt hyvinvointialueilla on erilainen rokotustoiminta, kun ei ole valtion erilliskorvauksia kuten viime vuonna. Se on varmasti yksi syy ruuhkautumiseen.
Päijät-Hämeen rokotuskoordinaattori Henry Raita pitää mahdottomana, että henkilökuntaa olisi tarpeeksi rokottamaan kaikki riskiryhmät ensimmäisen viikon aikana.
– En tiedä, voiko siitä hyvinvointialueita syyttää. Ongelma juontaa pitemmälle aikavälille.
"Jokaiselle on oma tontti"
Myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek painottaa, ettei pandemia-ajan ylimääräisiä voimia ole enää käytössä.
– Jos olisimme halunneet samanlaisen valmiuden ja rokottaa vajaat kaksi miljoonaa ihmistä viikossa, kaikki muu olisi seissyt.
Mikä on THL:n vastuu rokotusten onnistumisessa?
– THL:n vastuuna on toimia asiantuntijaorganisaationa, joka antaa suosituksia, mutta suositukset eivät ole sitovia. Hyvinvointialueet ovat ne, jotka vastaavat rokotusten toteuttamisesta omalla alueellaan. Ministeriö on se, joka tällä hetkellä tekee rokotushankinnat. Siinä on jokaiselle oma tontti, Nohynek summaa.
Ministeri Juuson mukaan Suomessa ei periaatteessa ole pulaa hoitajista.
– Suomessa on koulutettuja ja suomea puhuvia hoitajia vaikka kuinka paljon – sellaisia, jotka työskentelevät muilla aloilla. Heidän houkuttelemisensa töihin olisi ensiarvoisen tärkeää, hän toteaa.
Ministeri arvioi, että osasyynä rokotusvaikeuksiin on se, että hyvinvointialueet ovat vasta ensimmäistä vuotta niistä vastaamassa.
– Siellä haetaan vielä käytäntöjä. Uskon, että organisointi on pettänyt osalla alueista.