Koronateholla työskentelevä Iida on nähnyt virustaudin rajuuden – tällaista on osastolla, jonne kukaan ei toivo joutuvansa: "Suosittelen kaikkien noudattavan rajoituksia"

Helsinkiläinen Iida Salminen oli juuri aloittanut uudessa työpaikassaan sydänasemalla Helsingin Meilahdessa, kun hän sai komennon koronapotilaiden teho-osastolle.

Niin ikään Meilahdessa sijaitseva koronateho on valmiudessa yötä päivää epidemian jyllätessä koko maassa, mutta erityisesti Uudellamaalla.

Noin puolitoista vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut Salminen aloitti uransa teholla ja ehti työskennellä siellä maaliskuulle sakka, kunnes päätti lähteä uusien haasteiden pariin sydänasemalle. 

– Ehdin olla uudessa tehtävässäni sydänasemalla vain puolitoista viikkoa, kun minut kutsuttiin takaisin teholle. Osasin kyllä aavistaa sitä, kun koronatilanne alkoi mennä pahemmaksi, 27-vuotias Salminen sanoo.

Osastolle vain suojavarusteissa

Hänen mukaansa koronateholla työ poikkeaa normaalista teholla työskentelystä sillä, että henkilökunta pukeutuu massiivisiin suojavarusteisiin. Ilman niitä osastolle ei ole mitään asiaa.

– Tehohoitotyö on aina raskasta, mutta suojavarusteiden myötä se on muuttunut entistä raskaammaksi. Koronateho on eristetty kokonaan muusta sairaalatoiminnasta. Esimerkiksi aiemmin samassa kerroksessa ollut henkilökunnon taukotila siirrettiin kaksi kerrosta alemmaksi.

Henkilökunnan on suojauduttava pitkähihaisella takilla ja hengityssuojaimella, mikä asetellaan kasvoille niin, ettei reunoista vuoda ilmaa. Hengitys tapahtuu maskissa olevan suodattimen läpi. Lisäksi suojavarustukseen kuuluvat hiusmyssy, silmiä suojaava kasvovisiiri ja suojakäsineet. 

– Kroppa on niiden alla kovilla. Elimistö hikoilee jatkuvasti ja nestetasopaino on koetuksella. Suojavarusteet määrittävät nykyään myös meidän tauot, koska jokaisen tauon jälkeen on puettava uudet varusteet. Siksi yritämme käyttää niitä säästeliäästä ja keskittää monta asiaa samalle tauolle, esimerkiksi syömisen ja vessassa käynnin.

Taukojen pitäminen vaatiikin nyt tarkempaa ennakointia ja suunnittelua.

– Pelkästään vessaan ei viitsi tässä tilanteessa mennä, Salminen toteaa.

Oma terveys huolettaa

Salminen muistuttaa, että suojavarusteet on puettava ja riisuttava oikeassa järjestyksessä, jotta virus ei vahingossakaan pääse leviämään niiden kautta. 

– Sairaalamaailmaan kuuluu muutenkin käsien peseminen ja desinfioiminen, mutta nyt se korostuu. Täytyy sanoa, että iho meinaa lähteä käsistä – sen verran niitä pitää jatkuvasti pestä. 

Hän sanoo luottavansa suojavarusteisiin, mutta myöntää koronaviruksen myös pelottavan. 

– Totta kai olen vähän huolissani omasta terveydestäni. Ikinä ei voi tietää, miten oma keho reagoisi koronavirukseen, vaikka nuori ja terve olenkin. Nyt kun olen seurannut sivusta, niin kyseessä on todella paha tauti varsinkin teholle joutuessa. 

– Olen myös huolissani läheisistäni, jotka altistuvat virukselle minun kauttani tahtomattaan enkä voi sille mitään.

"Noudattakaa ohjeita"

Mitä tulee rajoitustoimiin, Salmiselle on niihin selkeä kanta. 

– Suosittelen, että kaikkia rajoituksia noudatetaan, vaikka liiankin varovaisesti. Ulkona näkee edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät välitä turvaväleistä.

Kun koronakriisi jossain vaiheessa helpottaa, Salminen aikoo palata sydänasemalle ja jatkaa siitä, mihin ennen koronakriisin puhkeamista jäi. 

On myös yksi asia, jota hän toivoo erityisesti yhteiskunnassa tapahtuvan.

– Toivottavasti hoitajat vihdoin saavat ansaitsemansa arvostuksen ja se näkyisi muutoinkin kuin kiitoksina. Palkkaneuvottelut ovat nyt koronan takia jäissä, mutta tämän jälkeen olisi korkea aika tehdä sillekin jotain. Hoitajien palkkauksesta on puhuttu jo vuosikymmenet, mutta mitään merkittävää ei ole vielä saatu aikaan.

Lue myös:

    Uusimmat