Lieväoireisten koronatapausten osuus kaikista koronatartunnoista on yhä epäselvä, eikä iso osa koronatartunnoista tallennu tilastoihin.
Hallituksen tilaama niin kutsuttu Hetemäen raportti kertoo, että infektiotaudeissa "jäävuoriharha" johtuu siitä, että vain pieni osa tartuntatapauksista tulee tietoon ja tilastoihin lasketuksi.
Jäävuoriharhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa näkyvä, tässä tapauksessa tilastoitu, osuus ilmiöstä on vain pieni osuus kokonaisuudesta. Iso osu ilmiöstä jää siis näkymättömiin jäävuoren tapaan.
– Vaikka arviot lievien tapausten osuudesta ovat tarkentumattomia, on todennäköistä, että lievien tapauksien osuus kaikista COVID-19-infektioista on huomattava tilanteessa, jossa epidemia leviää suureen osaan väestöä hyvin nopeasti, raportissa kerrotaan.
– On yhä enemmän viitteitä siitä, että todettujen oireisten tapausten lisäksi on paljon oireettomia tai hyvin lieväoireisia.
Kuva havainnollistaa sitä, miten suuri osa tartunnoista voi jäädä tilastojen ulkopuolelle.
Tilastoimattomat tartunnat vääristävät kuvaa taudin vakavuudesta
Raportin mukaan vakavien tapausten todennäköisyys tulla tilastoiduksi on suurempi kuin lievien.
– Hengitystieinfektioissa taudinkuva voi vaihdella erittäin paljon – hyvin lievistä tai oireettomista hyvin vakavaan tautimuotoon saakka, raportissa kuvaillaan.
Raportin mukaan suuri tilastoimattomien tartunnan saaneiden määrä voi johtaa siihen, että vakavat tautimuodot kasaantuvat lyhyelle ajalle ylikuormittaen terveydenhuollon.
Raportissa esitetään lisäksi kuvaaja, joka esittelee miten erilaisen kuvan koronan vakavuudesta voi saada, jos lieväoireiset tai oireettomat tartunnat jäävät havaitsematta.
Esimerkki siitä, miten oireettomien ja lieväoireisten koronatartuntojen osuuden jäämien havaitsematta voi vaikuttaa käsitykseen taudin vaarallisuudesta. Kokonaiskuvassa oireettomien tai vähäoireisten tartuntojen osuus voi olla suurikin. Mallissa A oireettomat tartunnat jäävät kokonaan havaitsematta, Mallissa F taas havaittujen oireettomien tartuntojen määrä on suurin.