Koronavirukseen liittyy yhä rutkasti mysteereitä – virusasiantuntijat paljastavat MTV:lle, mitkä seikat askarruttavat tutkijoita eniten

Koronavirus lienee tuttu suurimmalle osalle maailmasta, mutta opittavaa piisaa silti paljon. Mitä viruksesta ei vielä tiedetä? Jääkö se ikuisiksi ajoiksi osaksi elämäämme?

Tätä varten pirautimme kolmelle virusasiantuntijalle: Turun yliopiston virusopin professorille Ilkka Julkuselle, Helsingin yliopiston tautiekologille ja evoluutiobiologille Tuomas Aivelolle sekä Jyväskylän yliopiston virologian dosentille Matti Jalasvuorelle.

Haastateltavien sitaateissa olevia vastauksia on toimitettu ja tiivistetty.

Ovatko tiedot koronaviruksesta ja sen luonteesta muuttuneet keväältä?

Tuomas Aivelo: "Eivät oikeastaan, jos puhutaan itse viruksen leviämisestä, rakenteesta tai evoluutiosta. Tässä ei yllätyksiä. Leviämisessä arvaamattomampi osapuoli on ihmiset. Nyt tiedetään paremmin, mitkä rajoitukset toimivat ja missä virus leviää. Iso kuva on aika pysyvä."

Lue myös: Tällainen on korona Suomessa nyt: Virus leviää yhtä ärhäkkänä kuin keväällä – THL:n ylilääkäriltä selvät terveiset

Ilkka Julkunen: "Virus ei ole muuttunut merkittävästi – yhtä vaarallinen ja yhtä vaaraton kuin keväällä. Tällä hetkellä sen taudinaiheuttamiskykyä pidetään hyvin samanlaisena kuin mitä se oli alun perin. Virus muuttuu hirveän hitaasti, muutosvauhti on nyt nähdyllä aikavälillä hidas verrattuna muihin viruksiin."

Matti Jalasvuori: "Sen verran on huomattu, että tietty helmikuussa ensi kerran havaittu mutaatio on yleistynyt ja levinnyt ympäri maailman. Eli nykyinen koronavirus ei ole täysin samanlainen, joka alun perin lähti liikkeelle. On todettu, että tämä pieni mutaatio on tehnyt siitä helpommin leviävän."

Mitä oleellista emme vielä tiedä koronaviruksesta?

Ilkka Julkunen: "Jos joku on sairastanut taudin, kuinka pitkään immuniteetti kestää? Kuukausia, vuosia vai kymmeniä vuosia? On kuvattu ihmisiä, jotka ovat saaneet uusintainfektion, mutta siitä ei kannata olla erityisen huolissaan. Todennäköisesti uusi tauti on lievempi kuin ensimmäinen.

Miksi joku saa vakavan tautimuodon ja mikä sen syntymekanismi on? Jotkut selviävät lievin oirein, mutta saman ikäiset ja samoilla perussairauksilla olevat voivat sairastaa vakavan taudin.

Lääkekehityksen kohteiden tunnistus ja lääkemuotojen kehittäminen on myös tärkeä kysymys. Rokotepuolellakin kehitysaihioita on noin 250 eri firmoilta ja tutkimuslaitoksilta. Periaatteeltaan ne ovat hyvin erilaisia. Noin 40 on edennyt kliinisiin kokeisiin ja rokotekandidaatteja on annettu ihmisille."

Lue myös: Vasta-ainetesti kertoi, että helsinkiläisnainen oli sairastanut koronan – silti niitä ei suositella tavalliselle tallaajalle: "Immuniteetin kestoa ei pystytä vielä tarkemmin sanomaan"

Matti Jalasvuori: "Koronaviruksia ei ole ylipäätään tutkittu valtavasti verrattuna tiettyihin muihin viruksiin. Kun tätä virusta pidetään jatkuvasti suurennuslasin alla, tulee löytymään uudenlaisia asioita – jopa sellaisia, joita ei ole osattu kysyä. Olisi hyvä tietää, miten tunnistetaan ne ihmiset, jotka saavat vakavia oireita. Se kertoisi jotakin myös viruksesta itsestään."

Tuomas Aivelo: "Jatkuvasti varpaillaan olo siitä, missä virus leviää tai ei leviä, on stressaavaa. Kuinka paljon sitä pitää pelätä, jotta olemme riittävän varautuneita? Liika viruksen pelkääminen on terveydelle huono, mutta jos ei pelkää lainkaan, ei toimi niin hyvin leviämisen estämisen kannalta. Olen itse pohtinut paljon tätä tasapainoa – mikä ei liity virukseen itseensä, vaan ihmisiin."

Onko saatu lisätietoa siitä, miten uusi koronavirus eroaa muista viruksista?

Tuomas Aivelo: "On hyvin mysteeri ja mysteeriksi varmaan jääkin, mistä se on levinnyt ihmiseen. Tiedetään, että se on lähtöisin lepakoista ja leviäminen on lähtenyt Kiinan Wuhanista. Lähteeksi epäiltiin eläintoria, mutta joulukuussa oli myös leviämistapahtumia, jotka eivät olleet siellä. Tori oli ensimmäinen superleviämistapahtuma, mutta alkuperäinen eläin ei välttämättä ollut siellä. Varsinaista alkuperää ei välttämättä koskaan saada tietää."

Ilkka Julkunen: "Uusi koronavirus on ihan omanlaisensa. Sen lähin sukulainen on aikaisempi SARS-virus, joka ilmaantui vuonna 2002. Keskimäärin vakavan taudin riski on siihen nähden huomattavasti pienempi, mutta virus tarttuu helpommin. Vakava tautimuoto on tyypillisempi ikäihmisille ja kroonisia perussairauksia omaaville. Vähäisempää on ollut nuorten, lasten ja terveiden sairastuminen vakavasti."

Matti Jalasvuori: "Se on periaatteessa tavan koronavirus ja niitä löytyy maailmasta koko valikoima. Tätä vakavampia infektioita on, kuten myös kausiflunssan tyyppisiä. Mielenkiintoista on, että jotkut ihmiset ovat saaneet koronaviruksen uudelleen jo kertaalleen infektion sairastettuaan. Toisella kerralla se on ollut hyvin lieväoireinen, mutta nämä harvat saattavat myös levittää sitä edelleen jo kerran taudin läpikäytyään."

Ohittaako Covid-19-pandemia kokoluokassaan jo muita aiempia pandemioita?

Matti Jalasvuori: "Koronavirus on aiheuttanut jo miljoona varmistettua kuolemaa, ja todennäköisesti niitä on todellisuudessa enemmänkin. Jos koronaviruksen tarina jäisi tähän, se olisi kokoluokaltaan suunnilleen saman verran kuin mitä hongkongilainen influenssavirus tappoi 1960-luvulla. Koronan kuolintilastot eivät pysähdy vähään aikaan ja se ohittaa jo monta muuta virusta."

Tuomas Aivelo: "Viimeisimpiin suuriin pandemioihin vertailu on aika vaikeaa, sillä maailmassa ei ollut aikaisemmin niin paljon asukkaita kuin nyt. Nyt pienemmällä tappavuudella saa enemmän ihmisiä kuolemaan. Tämä on iso pandemia, mutta kuolleisuus ei ehkä ole niin suurta luokkaa kuin aikaisemmissa pandemioissa. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että hoidot ovat nykyisin parempia kuin ennen. Paha juttu on se, että joka tapauksessa suuri määrä ihmisiä kuolee, koska virus pääsee leviämään helposti ympäri maailman – kaikki paikat ovat yhteydessä toisiinsa."

Lue myös: Koronavirus palautti vanhan ruttokäytännön: Italiassa otettiin käyttöön "mustan surman viini-ikkunat"

Ilkka Julkunen: "Leviämiskyky pandemioissa on usein aina globaali leviäminen. Sikainfluenssalla ei ollut yhtään maata, mihin se ei olisi mennyt. Tilanne on samanlainen nytkin. Monessa suhteessa korona muistuttaa uudentyyppisen influenssan leviämistapaa ja nopeutta. Erot ovat taudinkuvassa."