Suomi on nyt kotona, mahdollisuuksien mukaan. Siitä, miten kauan koronavirusepidemia kestää, on monenlaisia arvioita. Yksi huolenaiheista on toisen sairastumisaallon riski: alkaako virus levitä uudelleen, kun kokoontumis- ja muita rajoituksia lievennetään ja ihmiset tapaavat toisiaan enemmän?
– Kyllä se on iso riski, mutta toinen tautiaalto on joka tapauksessa pienempi kuin ensimmäinen aalto. Kun toinen aalto tulee, me ei enää olla samalla tavalla housut kintussa, vaan tautia vastaan on enemmän työkaluja, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta: Suomessa yhteensä 11 kuolonuhria – sairaalahoidossa 134 potilasta, joista nelisenkymmentä teholla
Rokotetta uutta koronavirusta vastaan kehitetään ja tartunnan paljastava testi on jo käytössä. Lisäksi Suomessa voidaan ottaa opiksi siitä, miten muissa maissa toimitaan ja on toimittu.
– Kun pahin ensimmäinen aalto on saatu kuriin, pystytään rajoituksia lieventämään. Tavoitteena pitäisi olla, että viruksen kierto saadaan pysähtymään, kunnes se osataan hoitaa. Kun on saatu eksponentiaalinen leviäminen kuriin, päästään testaamalla kiinni tartuntaketjuihin, sanoo Vapalahti.
Vasta-ainetesti on jo tulossa
Esimerkiksi Saksa ja Etelä-Korea ovat panostaneet testaamiseen. Suomen kannattaa Vapalahden mielestä toimia samansuuntaisesti.
– Saksassa ja Etelä-Koreassa on testattu laajasti myös vähäoireisia henkilöitä, hän toteaa.
Saksassa tehdään noin puoli miljoonaa koronavirustestiä viikossa. Suomen väestömäärään suhteutettuna vastaava testimäärä olisi noin 4 500 testiä päivässä. Käytännön ongelma ainakin lyhyellä aikavälillä on se, että testitarvikkeista – esimerkiksi näytteenottotikuista ja reagenssiaineista – on tullut pulaa.
– Tässä tilanteessa täytyy varmistaa, että testejä riittää kaikkein sairaimpien diagnostiikkaan, sanoo Vapalahti.
Uuden koronaviruksen erityispiirteisiin kuuluu se, että osalla tartunnan saaneista oireet ovat lieviä eivätkä he välttämättä edes huomaa sairastuneensa. Tämä on vaikuttanut viruksen leviämiseen.
Sitä, kuka on toipunut uudesta virustaudista ja saanut immuniteetin, ei vielä testata missään. Vapalahden mukaan näiden testien aloittaminen on kuitenkin lähinnä ajan kysymys: Science-lehti uutisoi viime viikolla äskettäin kehitetystä testistä, joka paljastaa verinäytteestä viruksen vasta-aineet.
– Tällä testillä pystytään aika selkeästi kertomaan, onko henkilö jo saanut immuniteetin, toteaa Vapalahti.
Kiinan tapahtumia kannattaa seurata
Myös epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta painottaa testaamisen tärkeyttä etenkin siinä vaiheessa, kun rajoittamistoimia aletaan lieventää. Testaamalla löytyvät oireettomat tai vähäoireiset tapaukset, minkä jälkeen pystytään saamaan tartuntaketjut kiinni.
– Tätä strategiaa on toteutettu monessa Aasian maassa, esimerkiksi Taiwanissa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa. Siellä on aggressiivisesti testattu, jäljitetty ja eristetty tartunnan saaneita ja pystytty näin muutoin lievittämään rajoituksia, sanoo Nuorti.
Kiinassa liikkumisrajoituksia on hiljattain alettu lieventää. Epidemian keskiössä olleeseen Wuhanin kaupunkiin saa nyt tulla muualta Kiinasta, mutta sieltä ei vielä saa matkustaa minnekään.
– Se, mitä Kiinassa tapahtuu lähiaikoina ja miten tilanne kehittyy, on arvokas tieto muille maille, sanoo Nuorti.
Alle kahden-kolmen kuukauden tuskin selvitään
Nuorti ei lähde ennakoimaan, miten pitkään epidemia nyt kestää. Kun ihmiset tapaavat toisiaan huomattavasti tavallista vähemmän, virus leviää hitaammin eivätkä kaikki sairastu samanaikaisesti – mutta samalla epidemian kesto todennäköisesti pitenee. Alle kahden tai kolmen kuukauden ei varmaankaan selvitä.
– Se riippuu hyvin monesta tekijästä, muun muassa juuri kontrollitoimien vaikutuksesta. Eri mallit antavat erilaisia tuloksia. Ennusteen tarkkuus huononee aikavälin pidentyessä, samaan tapaan kuin sääennusteissa.
Oleellista on Nuortin mukaan nyt se, että valtiovallan määräämiä rajoituksia noudatetaan. Epävarmaa on, miten pitkään niitä vielä tarvitaan
– ainakaan epidemian huippuvaiheessa niitä ei kannata lähteä purkamaan.
– Ilman tietoa siitä, miten torjuntatoimet ovat vaikuttaneet viruksen leviämiseen ja terveydenhuollon toimintakyvyn säilymiseen, on ennenaikaista sanoa milloin niitä voitaisiin lieventää. Epidemian huippu on Suomessa varmasti vasta tulossa, sanoo Nuorti.
Nuortin mukaan epidemian jälkeen tarvitaan laajoja, väestöpohjaisia vasta-ainetutkimuksia.
– Tieto siitä, kuinka moni on jo kohdannut viruksen, auttaa varautumiseen ja jatkotoimien arviointiin, jos tulee toinen sairastumisaalto tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen, hän sanoo.
Voiko koronasta tulla kausivirus?
Sitäkin on pohdittu, alkaako uusi koronavirus levitä toistuvasti, samantapaisesti kuin kausi-influenssa.
– On olemassa jo neljä muuta koronavirusta, jotka kiertävät maailmalla ja aiheuttavat kausittaisia hengitystieinfektioita. Se, että uudestakin viruksesta tulisi kausivirus, on kyllä mahdollista – mutta tämän hetken tiedolla sitä ei voi sanoa varmasti, sanoo Nuorti.
Sitä, leviääkö uusi virus kesällä vähemmän kuin talvella, ei Nuortin mukaan voida vielä tietää. Monilla hengitystieoireita aiheuttavilla viruksilla on selkeä kausivaihtelu, mutta esimerkiksi influenssapandemioissa tautiaaltoja on nähty kaikkina vuodenaikoina.
Sars-virus ei tullut takaisin
Sars-viruksen aiheuttama epidemia levisi laajalle ja aiheutti rajuja hengitystieoireita vuosina 2002–2003. Kesällä 2003 asiantuntijat pohtivat, lähteekö sama virus leviämään vielä uudelleen.
– Sars ei koskaan tullut takaisin, toteaa Nuorti.
Sars-potilaat sairastuivat rajusti ja alkoivat tartuttaa muita vasta suunnilleen viidentenä sairauspäivänä. Uusi koronavirus taas on tartuttava jo hyvin alkuvaiheessa.
– Huomaamattomia tartuntoja tapahtuu todennäköisesti nyt lähes kaikissa maissa.