Nyt on kulunut vuosi koronapandemian kourissa. Miten vuosi eteni ja millaisia oppeja siitä on saatu meillä ja maailmalla? Ohessa on koottuna yhteen koronavuoden keskeisiä käänteitä.
Tuntematon keuhkokuume
Uudenvuodenaattona 2019 Kiina raportoi Maailman terveysjärjestö WHO:lle Wuhanin kaupungissa havaituista keuhkokuumetapauksista, joiden syy oli tuntematon.
Pari viikkoa myöhemmin Kiinan viranomaiset kertoivat 61-vuotiaan miehen kuolleen hengitystiesairauteen, jonka aiheuttajaksi epäiltiin uutta, sars-virusta muistuttavaa virusta. Taudinaiheuttajan arveltiin olevan aiemmin tuntematon koronaviruksen tyyppi.
Ensimmäinen tautitapaus Kiinan ulkopuolella tavattiin Thaimaassa pari päivää myöhemmin. Pian tapauksia löytyi myös Japanista, mikä herätti tutkijoiden epäilykset siitä, että tartunnan saaneita olisi paljon enemmän kuin ilmoitettu neljäkymmentä.
Tammikuun aikana mysteerivirus varmistui koronavirukseksi, joka levisi myös Aasian ulkopuolelle. Euroopan ensimmäiset tapaukset löytyivät tammikuun lopulla Ranskasta.Suomen ensimmäinen koronavirustartunta löytyi 29. tammikuuta wuhanilaiselta turistilta Lapissa. Tapaus ei kuitenkaan johtanut jatkotartuntoihin.
Tieteiselokuvasta todellisuudeksi
Muille kuin alan tutkijoille ajatus maailmanlaajuisesta pandemiasta tuntui vielä vuonna 2019 lähinnä tieteiselokuvalta. Korona on saanut paitsi pandemian, myös muut suuret muutokset tuntumaan aidosti mahdollisilta, arvioi tutkimuspäällikkö Milla Wirén Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriosta.
Disruptiolla tarkoitetaan odottamatonta ja poikkeavaa muutosta, joka jollain tavalla muuttaa ihmisten oletuksia siitä, mikä on normaalia ja mahdollista – juuri niin kuin koronapandemia on tehnyt.
Lue myös: Suomessa todettu 324 uutta koronavirustartuntaa
Wirén uskoo, että koronan ansiosta seuraavaan kriisiin voidaan kenties herätä toimimaan nopeammin, kun asian sisäistämiseen ei välttämättä mene yhtä kauan.
– Ymmärrämme niin yksilöinä, yrityksinä kuin yhteiskuntana sen, että hyvin isotkin muutokset ovat mahdollisia. Se ei ole aina se naapuritalo joka palaa, vaan omakin talo voi palaa.
Helmikuu: Pienestä riskistä kotiutuslennolle
Helmikuun 9. päivään mennessä koronavirukseen oli kuollut Kiinassa reilut 800 ihmistä, mikä oli jo enemmän kuin sars-virukseen kuoli maailmanlaajuisesti vuosituhannen alussa.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi vielä helmikuun puolivälissä, että hiihtolomailijoiden riski saada koronavirustartunta on pieni, ellei matkusta Kiinaan.
– Yksittäisen ihmisen riski on äärimmäisen pieni suomalaisten suosimissa lomakohteissa, sanoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen tuolloin.
Helmikuun lopulla Kiinan Wuhanista evakuoitiin suomalaisia kotiutuslennolla. Tartuntojen määrä alkoi nousta jyrkästi Pohjois-Italiassa. 24. helmikuuta ulkoministeriö kehotti Italiaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta. Kaksi päivää myöhemmin ensimmäinen suomalaisella todettu tartunta löytyi Italiasta palanneelta naiselta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Tilanteen vakavuus alkaa paljastua
WHO julisti 11. maaliskuuta koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Myös Suomessa huoli alkoi kasvaa ja tartuntaluvut nousta. 12. maaliskuuta tartuntojen määrä kipusi Suomessa yli sataan, ja paria päivää myöhemmin määrä oli jo tuplaantunut.
Tilanteen vakavuus selvisi tv-ruutujen ja puhelinten näyttöjen ääreen liimaantuneille suomalaisille viimeistään maanantai-iltapäivänä 16. maaliskuuta, kun hallitus ilmoitti päättäneensä valmiuslain käyttöönotosta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) luetteli tiedotustilaisuudessa pitkän listan poikkeustoimia taudin leviämisen rajoittamiseksi: Koulut siirtyivät etäopetukseen, yli 70-vuotiaat velvoitettiin välttämään ihmiskontakteja ja yli kymmenen ihmisen kokoontumiset kiellettiin. Lähes kaikki julkiset tilat uimahalleista kirjastoihin suljettiin.
Saman viikon lopussa raportoitiin Suomen ensimmäinen koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus.
Poikkeusolojen julistaminen oli vuoden suurin käännekohta myös Milla Wirénin mielestä, erityisesti koulujen sulkeminen.
– Se on niin iso yhteiskunnallinen peliliike, että koulut menevät kiinni. Se vaikuttaa niin moneen toimijaan, ei pelkästään lapsiin ja vanhempiin, vaan oikeastaan kaikkiin, jotka heidän kanssaan ovat tekemisissä.
Uusimaa suljetaan maaliskuussa
28. maaliskuuta käyttöön otettiin jälleen uusi ennennäkemätön toimi, kun Uudenmaan maakunta eristettiin muusta Suomesta 15. huhtikuuta asti. Huhtikuun alussa myös ravintolat suljettiin valtioneuvoston asetuksella.
Koronatartunnat nousivat huhtikuun alussa kevään huippulukemiin, ja sairaalapotilaiden ja koronaan liittyvien kuolemantapausten käyrät seurasivat pian perässä. Kuun loppuun mennessä tartuntoja oli todettu lähes 5 000 ja koronakuolemia yli 200. Vieläkään ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon tartuntoja keväällä jäi piiloon, sillä testaus kohdennettiin riskiryhmiin, vakaviin tautitapauksiin ja terveydenhuollon henkilökuntaan. THL alkoi suositella koronatestejä kaikille oireileville vasta toukokuussa.
Epäonninen keväinen maskiseikkailu
Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneet maskikaupat liikemies Onni Sarmasteen ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhän kanssa paljastuivat huhtikuussa. Miljoonia maksaneet hengityssuojaimet eivät täyttäneet vaatimuksia. Lisäksi kävi ilmi, että Sarmasteella oli ulosottovelkoja ja Jylhällä tuomio talousrikoksista.
Kaksi Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmän jäsentä sai potkut kohuttujen suojamaskikauppojen vuoksi – perusteena ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättäminen.
Myös maskien hyödyistä väiteltiin. Toukokuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkisti arvostelua saaneen selvityksen, jonka mukaan näyttö kasvosuojusten vaikutuksesta on vähäinen.
Toimet purevat, tartunnat saadaan alas
Tieto koronaviruksesta, sen leviämisestä ja toimivista torjuntatoimista ja rajoituksista on karttunut pitkin vuotta, eikä viruksesta vieläkään tiedetä kaikkea.
Yksi tärkeimmistä askelista oli ymmärrys siitä, että oireettomatkin voivat tartuttaa, ja toisaalta se, että kaikki eivät tartuta samalla tavalla, arvioi epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. Toinen tärkeä oppi tartunnoista liittyy siihen, millaisissa tilanteissa ne leviävät: sisätiloissa, lähikontakteissa, suurissa ihmismassoissa, huonon ilmanvaihdon avittamana, Nuorti listaa. Keväällä huomattiin myös, että laajat rajoitukset toimivat, ja tartunnat on mahdollista painaa niiden avulla alas.
– Ne eivät tietysti ole mahdollisia pitkällä tähtäimellä, ja sen vuoksi siirryttiin paikallisiin ja kohdennettuihin torjuntatoimiin. Toinen oppi torjuntatoimista on se, että tartunnan jäljitys ja testaus toimivat, kun ne toteutetaan tehokkaasti paikallistasolla ja niihin on tarpeeksi kapasiteettia, Nuorti sanoo.
Myös Nuorti katsoo koronaviruksen tuottaneen koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa tulevaisuuden pandemioihin varautumista varten – olivat ne sitten millaisia tahansa.
– Tiedämme sen, että varmasti tulee uusia pandemioita. Se on oikeastaan ainoa asia, joka tiedetään varmasti.
Loppukevään ja kesän vapaus
Toukokuussa tartuntaluvut olivat jo selvässä laskussa ja yhteiskunta alkoi jälleen avautua. Koulut avattiin kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa.
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä terasseilla päästiin kilistelemään ravintoloiden aukeamisen kunniaksi. Myös museot, uimahallit ja kirjastot avautuivat taas.
Suomessa saatiin nauttia kansainvälisesti verrattuna suorastaan huolettomasta kesästä, vaikka viruksen uhka oli edelleen läsnä. "Uuden normaalin" rajoitukset olivat kevään jälkeen varsin lieviä, ja tartuntaluvut pysyivät alhaisina elokuuhun saakka. Kesällä järjestettiin jopa joitain festivaaleja, vaikka suurin osa massatapahtumista jouduttiin perumaan.
Ulkomaiden matkustusrajoitusten seurauksena suomalaiset suuntasivat ennennäkemättömällä innolla kotimaan matkakohteisiin. Vuokra-autot vietiin käsistä, kun suomalaiset suuntasivat hiekkarannoille ja kesäkaupunkeihin – käytännössä lähes kaikkialle muualle paitsi Helsinkiin.
Elokuu ja maskisuositus
Elokuussa THL antoi odotetun maskisuosituksen alueille, joilla koronatartuntoja oli viime aikoina esiintynyt. Myöhemmin suositusta laajennettiin koko maahan. Maskien käytöstä on annettu myös tiukempia alueellisia suosituksia.
Tartuntaluvut pysyivät maltillisina pitkälle syksyyn. Suuriakin paikallisia tartuntaryppäitä puhkesi esimerkiksi Vaasassa ja Pieksämäellä, mutta ne onnistuttiin saamaan hallintaan.
Keväästä poiketen syksyllä turvauduttiin ensisijaisesti paikallisiin ja alueellisiin rajoituksiin ja suosituksiin.
Joulu lähestyy, tartuntaluvut nousevat
Marras-joulukuussa tartuntaluvut nousivat kuitenkin huolestuttavasti ympäri maan, mikä johti monin paikoin tiukempiin rajoituksiin. Alkusyksyn maltillisten tartuntalukujen tasolle ei ole sen jälkeen päästy palaamaan.Koronasta onkin opittu myös, ettei hyvässäkään tilanteessa voi sortua toiveajatteluun tai liialliseen varmuuteen, koska epidemian leviämiskyky on jatkuvasti yllättänyt, Pekka Nuorti huomauttaa.
Normaalimpaa edessä - mutta ei samaa vanhaa
Tärkeänä valonpilkahduksena koronarokotukset päästiin Suomessa aloittamaan 27. joulukuuta. THL:n arvion mukaan rokotteita oli pistetty perjantaihin mennessä vajaat 20 000 annosta.
– On aivan uskomaton näyttö globaalista tieteellisestä yhteistyöstä, että vuodessa on kehitetty tehokas ja turvallinen rokote, Pekka Nuorti sanoo.
Rokoteprosessin aloittaminen on eittämättä tärkeä käännekohta. Koronarajoituksista luopuminen on kuitenkin vielä miljoonien rokoteannosten päässä. Nuorti arvioikin lähitulevaisuuden näkymiä T.S. Eliotin tunnettua runoa mukaillen.
– Pandemia ei lopu pamauksella, vaan pihisten.
Milla Wirén arvelee, että tulevaisuuden normaali elämä tuskin näyttää enää täysin samalta kuin vuonna 2019. Tavallisempaa elämää on kuitenkin edessä, sillä ihmisen supervoima on sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen, hän uskoo.
– En usko, että palaamme takaisin samaan vanhaan, mutta kyllä elämä normalisoituu. Tulee sellainen aika, jolloin koemme, että elämme ihan normaalia elämää.