Koronavirusepidemia on pahentunut Suomessa viime viikkoina, ja tähän mennessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Päijät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet olevansa epidemian pahimmassa paikassa eli leviämisvaiheessa.
Hallitus ja alueelliset viranomaiset ovat puolestaan kertoneet viime aikoina useista järeistä toimista epidemian hillitsemiseksi.
MTV Uutiset kysyi kahdelta alueelta, Vaasasta ja Kuhmosta, millä keinoilla niissä onnistuttiin koronaryppäiden taltuttamisessa. Molemmat joutuivat yllättävän rajusti iskeneen koronaryöpsähdyksen kohteeksi ja kykenivät selättämään ne menestyksekkäästi.
Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä: Suomessa on todettu 283 uutta tartuntaa – tänään astuu voimaan tiukkoja rajoituksia useilla alueilla
Koronatilanne ryöpsähti Vaasassa opiskelijatapahtumasta
Ensimmäisenä leviämisvaiheesta kertoi 7. lokakuuta Vaasan sairaanhoitopiiri, kun Vaasan kaupungissa koronaepidemia ryöpsähti nopeasti laajaksi. Valtaosa tartunnoista todettiin nuorilla aikuisilla.
Kahden viikon ilmaantuvuusluvuksi 100 000 henkilöä kohden kerrottiin tuolloin Vaasassa 330, ja tartuntojen päivittäinen kasvunopeus oli sairaanhoitopiirin alueella, lähinnä Vaasan tilanteen vuoksi, yli 10 prosenttia.
Tilanne sai alkunsa, kun Vaasassa järjestettiin monipäiväinen usean tuhannen opiskelijan tapahtuma, johon liittyi yhdessäoloa sekä muun muassa ravintoloissa ja yökerhoissa käymistä.
Lue myös: Kaikki eivät välttämättä suostu ottamaan koronarokotetta – asiantuntija: Ei kannata verrata "sikapiikkiin", tästä syystä tuleva rokote on eri asia
Seuraavalla viikolla alkoi tulla ilmi tartuntoja opiskelijoiden keskuudessa, ja määrät alkoivat kasvaa voimakkaasti ja levitä naapurikaupunkeihin.
Vaasan alueella otettiin käyttöön järeitä koronarajoituksia ja suosituksia. Muun muassa yli 10 hengen yleisötilaisuudet kiellettiin, kaupungin liikuntatilat suljettiin, ylemmissä kouluasteissa otettiin käyttöön etäopetus ja kansalaisia suositeltiin vahvasti käyttämään kasvomaskeja.
Mitkä keinot osoittautuivat tehokkaimmiksi?
Sairaanhoitopiiri sai selätettyä pahimman tilanteen, ja on nyt kiihtymisvaiheessa. Kahden viimeisimmän viikon ilmaantuvuusluku 100 000 henkilöä kohden on sairaanhoitopiirin mukaan 19. Pahimmassa vaiheessa luku oli siis 330. Alueella on yhä voimassa kiihtymisvaiheen rajoitukset ja suositukset.
Mitkä keinot olivat merkittäviä pahimman epidemiatilanteen taltuttamiseksi? Kysyimme asiaa Vaasan kaupungin johtavalta ylilääkäriltä Heikki Kaukorannalta.
Lue myös: Lääkäri vetoaa kansalaisiin: Katselen huolestuneena kuvia kauppakeskuksista – "Onko se tarjous niin tärkeä, että pitää mennä silloin kuin kaikki muutkin?"
– Kun totesimme, että olemme leviämisvaiheessa, otimme käyttöön hyvin terhakoita toimenpiteitä, ja kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin näimme, että käyrät kääntyivät merkittävään laskuun.
Kaukoranta luettelee merkittävimmiksi toimiksi vahvan maskisuosituksen jokaisessa julkisessa tilassa, lukioiden ja ammattikoulujen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen siirtymisen etäopetukseen sekä jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen vastuun korostamisen epidemian hoidossa.
– Niin kävi, että ihmiset asioivat huippuaikojen ulkopuolella kaupoissa ja pitivät maskeja!
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta ja Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä pitävät tärkeänä, että kansalaiset noudattavat annettuja koronarajoituksia ja -suosituksia. Kuva: MTV Uutiset / All Over Press / Kuhmon kaupunki.
Terveisiä pääkaupunkiseudulle: Käyttäkää maskeja!
Kaukoranta lähettääkin terveisiä koronakurimuksessa pahiten kamppailevalle pääkaupunkiseudulle maskien käytön tarpeellisuudesta.
– Toivoisin, että jokainen pääkaupunkiseudulla asuva käyttäisi maskia liikkuessaan joukkoliikenteessä! Siirtymämatkat joukkoliikennevälineissä ovat aika pitkiä, eli reilusti yli 15 minuuttia.
– Haastaisin joka ikisen pääkaupunkiseudun asukkaan käyttämään joko kangasmaskia tai kertakäyttöistä kirurgista hengityssuojainta ja suojaamaan itseä ja toisia.
Kuhmossa yksi tartunta johti yhteensä 30 jatkotartuntaan
Elokuun lopussa koronatilanne paheni Kuhmossa Kainuussa, kun yhdellä asukkaalla havaittiin koronatartunta, vaikka aiemman testituloksen mukaan tartuntaa ei pitänyt olla.
Tartunnan seurauksena asetettiin karanteeniin noin 200 kuhmolaista, ja koronapositiivisia testituloksia kirjattiin noin 30. Suurin osa tartunnan saaneista oli Vaasan tapauksen tavoin nuoria aikuisia, mutta myös vanhempia sairastui perhepiireissä.
Lue myös: Näin kirkko reagoi koronarajoituksiin: Hautajaisissa saa olla yli 10 henkeä, häissä ei – lue seurakuntien perustelut
Kuhmo oli ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka itse aktiivisesti otti kaikki leviämisvaiheen rajoitustoimet käyttöön, kertoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä MTV Uutisille.
– Mielestäni toimimme ripeästi ja ennakkoluulottomasti, mutta myös suunnitellusti. Tutkimme, mitä hallintosäännön mukaan on mahdollista tehdä ja tiedotimme Kainuun soten kanssa useissa eri tilaisuuksissa muun muassa koululaisten vanhemmille asiasta. Viranhaltijat tekivät sulkemis- ja rajoittamistoimenpiteet Kuhmon kaupungin osalta, ja suosittelimme yksityisiä toimijoita tekemään samoin, Määttä kertaa tilannetta.
Muun muassa toisen asteen oppilaat siirtyivät etäopetukseen sekä kaupungin liikuntatilat ja uimahalli suljettiin.
"Tärkein asia on, että ihmiset noudattavat suosituksia"
Nyt Kuhmon koronatilanne on Määtän mukaan rauhallinen. Viime viikolla todettiin yksi positiivinen koronatartunta, joka oli peräisin työmatkalta pääkaupunkiseudulta. Pienen asukasmäärän vuoksi Kainuu on kuitenkin määritelty kiihtymisvaiheeseen.
Myös Kuhmon kunnanjohtaja Määtällä on antaa vaikean koronatilanteen kanssa painiville alueille vinkkejä epidemian taltuttamiseksi.
– Kaikista tärkein on se, että ihmiset noudattavat annettuja suosituksia ja rajoituksia. Tällaisessa tilanteessa kuin Suomi tällä hetkellä on, niin kunnallisella päätöksellä me emme voi kieltää yksityistilaisuuksien pitämistä tai pikkujouluja. Ja vaikka laittaisimme kaikki julkiset tilat kiinni, taudin leviäminen riippuu siitä, miten yksityiset ihmiset toimivat.
Lue myös: Koronavirusta ilmenee Uudellamaalla nyt 18 kertaa niin paljon kuin Itä-Savossa – nämä seitsemän aluetta yhä epidemian perusvaiheessa
Lisäksi nopea toimiminen ja jäljitys ovat hänen kokemuksensa mukaan avainasemassa.
Määttä korostaa myös paikallisten tartunnanjäljittäjien merkitystä, koska he tietävät ja tuntevat paikat ennestään, mahdollisesti jopa ihmisetkin, mikä on pienemmällä paikkakunnalla mahdollista.
Määttä suositteleekin, että suuremmissakin kaupungeissa koulutettaisiin paikallinen sotehenkilökunta mahdollisuuksien mukaan kaupunginosittain jäljitystiimeiksi.
Kuhmossa rajoituksia päätettiin asettaa vain siksi aikaa, kun se on välttämätöntä, mikä on Määtän mukaan tärkeä huomioida.
– Se on ihmisten mielenterveyden kannalta tärkeää.