Koronaviruksen vastaisia rokotteita kehitellään hurjalla vauhdilla. Helmikuussa kerrottiin osan edenneen jo eläinkoevaiheeseen. Viiden jälkeen -ohjelma selvitti, miten Suomessa kehiteltyjä koronavirusrokotteita testataan eläimillä Helsingin yliopistossa.
Rokotteita testataan vuosittain lukuisilla eri eläimillä, mutta tavallisimmin rotilla ja hiirillä. Esimerkiksi vuoden aikana testejä tehdään jopa 20 000 hiirelle.
Koronaviruksen vasta-aineisiin liittyvässä tutkimuksessa koe-eläinkeskuksessa käytetään kaneja ja marsuja.
Keskuksessa on tarkat säännöt hygieniasta ja eläinten kohtelusta, minkä lisäksi toimintaa ohjaa myös laki.
– Riippuu paljon siitä, mikä koe on ja kuinka paljon haittaa siitä on eläimelle, koe-eläinkeskuksen eläinlääkäri Anna Meller kertoo.
Mellerin mukaan keskuksessa pyritään aina toimimaan entistä paremmin.
– Esimerkiksi vanha tapa, jossa hiiret nostetaan hännästä, on lopetettu, mikä on vähentänyt eläinten kokemaa stressiä.
Lue myös: Kommentti: Pääsin harvinaiselle vierailulle suomalaiseen koe-eläinkeskukseen – avoimuus tuo huojennusta, mutta ei vie surua eläinten kohtalosta
Kokeita ei tehdä heppoisin perustein
Loppupeleissä eläimet ovat kuitenkin keskuksessa tutkimuksia varten, ja tutkimuksen jälkeen ne usein päätyvät lopetettavaksi.
Myös lopettamisessa painotetaan, että eläimelle koituisi mahdollisimman vähän kipua ja stressiä.
Meller painottaa, että eläinkokeet vaativat paljon resursseja, eikä päätöksiä kokeista tehdä heppoisin perustein. Joskus vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.
– Joissain tapauksissa eläinkoe on korvaamaton. Kokeita tehdään nykyään paljon esimerkiksi organoideilla, mutta niistäkin puuttuu verenkierto ja imusuonisto, hän kertoo.