Ensi viikolla eletään jo marraskuuta ja se tarkoittaa monelle odotettua joulukauden avausta. Suomessa syödään jouluisin 6–7 miljoonaa kiloa kinkkua. Somerolla eläinsuojelukeskus Tuulispää tarjoaa loppuelämän koteja eläimille, jotka olisivat muuten hengenvaarassa.
Vanhan sanonnan mukaan joulu on juhlista jaloin, mutta sikojen kohdalla tämä tuskin pitää paikkaansa.
Tuulispää on vuosien varrella pelastanut yli sata eläintä. Yhteistä kaikille eläimille on se, että niille ei ole joko löytynyt sopivaa sijoituspaikkaa, tai eläintä kohtaa jostakin syystä hengenvaara.
Esimerkiksi Tuulispään pahnoilla köllöttelevät parisataakiloiset Saara ja Siiri -siat päätyivät Tuulispähän messukierrokselta. Promootiotyö lienee sikakaksikolle tuttua, sen verran pontevasti Saara ja Siiri somerolaisessa sikalassa röhkivät.
Tavanomaisesti sika päätyy teuraaksi noin puolen vuoden ikäisenä.
– Siirillä ja Saaralla kävi onnenpotku. Siat edustivat vuonna 2015 messuilla Sikayrittäjiä mainostamassa suomalaista sianlihatuotantoa pieninä kolmen kuukauden ikäisinä possuina. Messujen jälkeen niillä ei ollut paikkaa minne mennä: Siat olivat liian pieniä teuraaksi, eikä niitä voinut palauttaa kotisikalaansa tautiriskin takia. Haimme pienet possut tänne, jossa ne saavat elää iin pitkään kuin elävät, Tuulispään perustaja Piia Anttonen kertoo MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa.
Tuotantoeläinten elämä ei keskimäärin kata kovinkaan montaa elinvuotta. Tuulispään perustajan mukaan tarkoituksena ei ole väkisin asuttaa esimerkiksi sairaita eläimiä, vaan turvata niille mielekkäin mahdollinen elämä eläimen terveyden mukaan.
– Se menee ihan terveyden mukaan. Sika on jalostettu aika painavaksi eläimeksi, joten jalkoihin voi tulla nivelrikkoja. Voi olla, että elämästä tulee silloin lyhyempi.
– Jos eläimelle tulee jokin sairaus, jota ei pystytä parantamaan, niin eläinlääkäri hoitaa eutanasian, Anttonen kertoo
Tuulispää pyörii täysin lahjoitusvaroin. Eläinkeskus haluaa työllään nostaa esimerkiksi sikojen arvostusta yhteiskunnassa.
– Nykyään esimerkiksi sikaa ei pääse helposti tapaamaan missään. Pystymme sosiaalisen median ja vierailuiden avulla näyttämään ihmisille, minkälaisia kavereita nämä siat ovat ja sitä kautta nostaa niiden arvoa tässä yhteiskunnassa. Toistaiseksi siat ovat jääneet ehkä ihmisille etäisiksi ja sitä kautta niitä on helpompi käyttää hyväksi, Anttonen pohtii.
– Tavoitteenamme on, että yhdenkään eläimen ei tarvitse ansaita elämäänsä ja olla hyödyksi Niilläkin on oma ainutkertainen elämänsä, kuten meillä ihmisillä, Anttonen kuvailee.
Perusoikeudet eläimille
Suomen eläinoikeusjuristit ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka työskentelee eläinten perusoikeuksien tunnustamiseksi.Järjestö koostuu suomalaisista juristeista ja oikeustieteilijöistä.
Ihmisten perusoikeudet tarkoittavat esimerkiksi oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Jokaisen perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa.
Eläinoikeusjuristit haluavat niin ikään eläimille omat perustuslailliset perusoikeudet.
Järjestön hallituksen puheenjohtajan Birgitta Wahlbergin mukaan heidän ehdotuksensa on kirjattu hallitusesityken muotoon.
Ajatuksena on, että se auttaisi siten parhaiten lainsäätäjää ottamaan kantaa ja edistämään yhteiskuntaa siten, että myös muiden tuntevien olentojen kuin ihmisten perusoikeudet otettaisiin huomioon, Wahlberg taustoittaa.
– Tarkoituksena ei ole saada eläimille ihmisoikeuksia. Perustuslain mukainen sääntely vaikuttaa kaikkeen muuhun sääntelyyn. Ristiriitatilanteissa kaikkien osapuolten perusoikeudet tulee ottaa riittävästi huomioon.
Eläinoikeusjuristien ehdotukseen sisältyy viisi pykälää: Eläintensuojelu, eläinten perusoikeuksien turvaaminen, ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeudet sekä eläinten jalostuskielto.
– Eläintensuojelusta todetaan esimerkiksi, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden perusoikeuksia ja hyvinvointia ihmisten tulee kunnioittaa, Wahlberg sanoo.
"Harrastustoimintaan perustuvaa metsästystä en enää näkisi mahdollisena"
Elintarviketuotannossa käytettävien eläinten näkökulmasta ongelmia ei kuitenkaan puheenjohtajan mukaan ratkaista pelkillä lakimuutoksilla.
– Se on laajempi kysymys….Eläinten perusoikeuksissa ei ole kyse vain luonnonsuojelusta, vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta. En usko, että näillä perustuslain muutoksilla ratkaistaisiin kaikkia ongelmia, mutta se olisi askel oikeaan suuntaa. Esimerkiksi näiden (tuotanto-) eläinten lajienmukainen elämä ei tällä hetkellä toteudu, Wahlberg toteaa.
Juristien ehdotus ei kieltäisi metsästystä. Einoa kiellettävien listalla olisi jalostaminen.
– Jos luonnonvaraisia eläimiä tai yksilöitä jouduttaisiin poistamaan luonnosta, niin se ei ainakaan voisi olla harrastustoimintaa. Sen pitäisi olla viranomaistoimenpide, joka tehdään avoimella perustellulla päätöksellä. Harrastustoimintaan perustuvaa metsästystä en enää näkisi mahdollisena…Tai mahdollisesti ravinnonhankintaan jos se olisi välttämättömyysperiaatteen mukaista, Wahlberg arvioi.