Koronaviruksen raportointitapaa on päätetty muuttaa, mikä on nostanut äkillisesti tartuntatapausten tilastoitua määrää. Kyseessä on tavanomainen tilanne, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.
Uusia tartuntoja on Hubein maakunnassa todettu eilisen jälkeen yli 14 800. Päivittäisiä uusia tartuntoja on pitkään raportoitu noin 2 000–3 000, joten kyseessä on merkittävä hyppäys.
Kyse on muutetusta laskutavasta, jossa on nyt mukana sekä testein todetut että oireiden perusteella diagnosoidut virustartunnat.
– Ei ole epätavallista, että tällaisten epidemioiden aikana tulee tarve tarkentaa sitä tapaa, miten tartuntoja etsitään ja raportoidaan, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan kaikissa epidemiatapausten tilastointijärjestelmissä on hyvät ja huonot puolensa.
– Kaikkia tapauksia ei koskaan pystytä nopeasti tunnistamaan ja raportoimaan.
Epidemian loppumista ei voida vielä ennakoida
WHO varoitti eilen, että on vielä aivan liian aikaista ennakoida sitä, milloin uusi koronavirusepidemia loppuu.
– Kyllä tässä aikaa menee, ennen kuin tilanne on ohi. Ja meidän pitää myös varautua siihen mahdollisuuteen, ettei epidemia pysähdy Kiinaan, vaan alkaa levitä muihin maihin, Salminen toteaa.
Siitä ei kuitenkaan Salmisen mukaan ole tällä hetkellä viitteitä. THL ja muut Suomen viranomaiset kuitenkin jatkavat tilanteen seuraamista ja varautuvat myös tilanteen pahentumiseen.
Koronavirusepidemian ehkäisyyn tehokkain keino tällä hetkellä on sairastuneiden eristäminen, mutta erilaisiin tautiepidemioihin on valmistauduttu jo parikymmentä vuotta, Salminen sanoo.
Yhteensä tartuntoja on Manner-Kiinassa uusien lukujen myötä todettu lähes 60 000. Matkustusta Kiinaan ei suositella, mutta muualla maailmalla matkailu on lähes yhtä turvallista kuin ennen.
THL: Kiinasta toivottaisiin lisää tietoa
Salmisen mukaan vaikuttaa siltä, että raportointitavalla pyritään tarkempaan seulontaan. On mahdollista, että nyt raportoitujen koronavirustartuntojen joukossa on myös runsaasti muunlaisia hengitystieinfektioita.
THL seuraa Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautikeskuksen raportteja tilanteesta. Lisäksi THL saa tietoja myös muista maista suoraan. Tiedonkulku on sujunut kohtuullisen hyvin, Salminen kertoo.
– Toki Kiinasta toivottaisiin yhä enemmän tietoa; tarkemmin tapausten ominaisuuksista, taudin kuvasta, miten vaikuttaa eri ikäryhmiin. Näitä tietoja ei vielä ole, Salminen kuvailee.