Epidemiatilanteen valossa on vielä liian aikaista arvioida, kannattaako Uudenmaan eristämisestä luopua, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.
Liikkumisrajoitus on päättymässä ensi viikon sunnuntaina, mutta vajaassa kahdessa viikossa ehtii hänen mukaansa tapahtua epidemiassa paljon.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että liikkumisrajoitus todennäköisesti päättyy 19. huhtikuuta. Tautitilanne Suomen sisällä on tasaantumassa, minkä takia hänen mukaansa rajoituksen jatkamiselle ei välttämättä ole enää sellaista perustetta, jota valmiuslaissakin edellytetään.
THL:n päivittäin julkaisemissa alueellisissa tiedoissa Uusimaa erottuu yhä epidemian vakavimpana alueena. Ilmaantuvuus on 96,5 tapausta 100 000 asukasta kohti, kun esimerkiksi ympärillä Kymenlaaksossa luku on 17 ja Päijät-Hämeessä 20,5.
Nuortin mukaan keskeistä on arvioida alueellisia eroja useammalla mittarilla ennen kuin päätöksiä rajoitusten purkamisesta tehdään. Oikea tilannekuva syntyy hänen mukaansa, kun katsotaan niin tapausten, sairaalassa olevien, tehohoitopotilaiden kuin kuolleidenkin määrien kehitystä eri osissa Suomea.
– Epidemian huippu on vielä edessäpäin, ja vajaa kaksi viikkoa on pitkä aika. Arvio tilanteesta pitää tehdä lähempänä suunniteltua purkamishetkeä, Nuorti sanoo STT:lle.
Keskeistä on hänen mukaansa myös ennakolta varmistaa, että ainakin suurin osa oireisista henkilöistä pystytään testaamaan, tartuntaketjut jäljittämään ja että sairaaloiden kantokyky kestää.
Asiantuntijat tekevät uutta mallinnusta
Sosiaali- ja terveysministeriössä odotetaan lisätietoa päätösten tueksi mallinnuksesta, jota asiantuntijaryhmä valmistelee koronaviruksen leviämisestä parasta aikaa, kertoo johtaja Tuija Kumpulainen.
– Uudenmaan sulkeminen on ollut voimassa kohta pari viikkoa eli arviointiaika on vielä lyhyt. Taudin leviämisen mallinnusta jatketaan parhaillaan, jotta saadaan tämän lyhyen seurannan pohjalta tilannekuvaa päätöksentekoa varten, Kumpulainen kertoo sähköpostitse.
Poliisin näkökulmasta Uudenmaan eristäminen on onnistunut hyvin, sanoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.
Ponnistus on ollut kuitenkin työläs, sillä maakunnan rajoilla on ollut satoja poliiseja. Poliiseja on siirretty rajalle etenkin muista valvontatehtävistä, mutta myös rikostutkinnasta.
Heikinheimon mukaan vaikutukset kasvavat mitä pidempään poliisia Uudenmaan rajoilla tarvitaan.
– Kyllä se tulee ainakin seitsemännumeroisen luvun kustantamaan, mutta liian aikaista sanoa vielä.
Poliisi on joutunut päivittäin käännyttämään ihmisiä, koska perustetta liikkumiseen ei ole ollut. Keskiviikkona takaisin ohjattiin 175 ajoneuvoa, kun tarkastuspisteille saapui noin 41 000 ajoneuvoa.