Julkisen terveydenhuollon johtajat ottavat tekoälyn avun ilolla vastaan, mutta ihmiskohtaamisen korvaajaksi siitä ei ole.
Väestön ikääntymisestä johtuvat terveydenhuollon haasteet ratkeavat pitkälti teknologian ja tekoälyn avulla, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn uskoo.
Etelä-Savon hyvinvointialueen johtajan Santeri Seppälän mukaan tekoäly tehostaa esimerkiksi tiedonhakua ja helpottaa lääkärien tekemiä kirjaustehtäviä.
– On tyypillistä, että ihmiset sanovat, että lääkäri katsoo vain tietokonetta. Tähän se on tuomassa merkittävän helpotuksen.
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän toimitusjohtaja Matti Bergendahl kertoo, että tekoäly voi auttaa lääkäriä hakemaan potilaan aikaisemmista tiedoista juuri kyseessä oleviin oireisiin liittyviä asioita.
Se voi myös hänen mukaansa parantaa hoidon laatua.
– Vaikkapa pään magneettikuvauksessa on valtava määrä tietoa ja siinä tekoäly tukee, onpa kyse röntgenlääkäristä tai neurokirurgista.
Svahn on samoilla linjoilla.
– Ajattelen, ettei tekoäly korvaa ihmiskontaktia, mutta se muuttaa merkittävästi erinomaisten ammattilaistemme työtä.
Työn tehostamisen lisäksi säästöpotentiaalia
Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, mutta samanaikaisesti siellä on maan lyhimmät hoitojonot.
Seppälän mukaan se on saavutettu kohdentamalla resurssit ihmisten hoitamiseen ja karsimalla hallinnosta sekä kehittämistehtävistä.
– Sitä kautta meillä on useampi sata käsiparia enemmän suorittavassa, tärkeässä työssä.
Tehtäviä on pystytty karsimaan muun muassa juuri tekoälyn ansiosta.
Lue lisää: Hoitotakuu? Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä ei ole koskaan ollut näin suuri – katso alueesi tilanne
HUSissa hiljattain käydyt muutosneuvottelut päättyivät lähes 800 henkilötyövuoden vähentämiseen.
– Olemme lähteneet siitä, että välittömässä potilastyössä olevia pyritään välttämään.
Organisaatiomuutoksista huolimatta HUS on onnistunut purkamaan hoitojonojaan Bergendahlin mukaan varsin hyvin.
– Vaikkapa neurokirurgiassa olemme saaneet hoitojonon purettua lähes kokonaan. Sama koskee plastiikka- ja sydänkirurgiaa.
Lue lisää: HUS irtisanoo 280 työntekijää
Länsi-Uudellamaalla on saavutettu säästöjä muun muassa potilastietojärjestelmäuudistuksella.
– Ennen uudistusta alueellamme oli 36 erilaista potilas- ja asiakastietojärjestelmää. Pystyimme vuoden 2023 alusta vähentämään 11 järjestelmään, ja nyt olemme kilpailuttaneet yhden järjestelmän.
Svahnin mukaan siirtymällä 11 eri järjestelmästä vain yhteen, hyvinvointialue säästää noin 10 miljoonaa euroa.
– Siinä on paljon päällekkäisyyttä, kun meillä on erilaisia järjestelmiä.
Hyvinvointialueella päädyttiin Lifecare-järjestelmään, muualla pääkaupunkiseudulla käytetyn Apotti-järjestelmän sijasta.
– Toki meillä on integraatiot HUS-yhtymän kanssa eri järjestelmiin.
Lue lisää: Ministeriön pelko: Hyvinvointialueet jakautumassa kahteen kastiin ja yksi tekijä selittää sitä eniten
Omaiset apuun väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin
Suomen väestörakenne muuttuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa, se tietää Svahnin mukaan töitä.
– Tänään meillä on erinomaiset palvelut suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta meidän on huolehdittava, että niin on jatkossakin.
Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Seppälä on samoilla linjoilla, mutta muistuttaa, että ikääntyneistä tulee jatkuvasti myös parempivointisia.
– Sitäkin myötä tämä on ehkä luonnollinen kehitys osana sitä, että kotona halutaan pärjätä pitempään.
HUSin toimitusjohtaja Bergendahlin mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta lähtee siitä, että yhteiskunta tukee kansalaistensa ikääntyessä.
– Uskon, että niin se tulee jatkossakin olemaan, mutta vanhusten määrä tulee lisääntymään niin voimakkaasti, että kaikkia keinoja varmasti tarvitaan.
Hänen mukaansa lasten vanhemmilleen tarjoama apu on yksi vaihtoehto, jos omaiset niin haluavat.