Eri puolilla maailmaa leviävä koronavirus on perunut lukuisia urheilutapahtumia paitsi Kiinassa ja muualla Aasiassa myös Euroopassa.
Jalkapallon Serie A:n otteluita on peruttu Pohjois-Italiassa alueilla, joilla koronavirus on levinnyt. Ranska kielsi aiemmin kaikki yli 5000 ihmisen yleisötapahtumat ja Sveitsi asetti perumisen rajaksi 1000 ihmistä.
Viimeksi maanantaina uutisoitiin, että ampumahiihdon maailmancupin kilpailu Tshekin Nove Mestossa kilpaillaan ilman yleisöä.
Suomessa on toistaiseksi todettu kuusi koronavirustapausta ja 130 koululaista ja jalkapallojoukkueen jäsentä asetettiin sunnuntaina karanteeniin mahdollisen virukselle altistumisen vuoksi. Urheilutapahtumien perumisiin Suomessa ei kuitenkaan ole ainakaan vielä ryhdytty.
Milloin tilaisuuksia perutaan?
Johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo yleisötilaisuuksien perumisen olevan yksi keino viranomaisten työkalupakissa myös Suomessa. Asiasta on säädetty tartuntatautilaissa, joka antaa kunnille mahdollisuuden yleisötapahtumien kieltämisestä laajaa tartunnan vaaraa aiheuttavan tartuntataudin kohdalla.
– Ylipäätään on tärkeää, että ei mennä sairaana töihin tai kouluun. Toki yleisötapahtumien peruminen tai rajoittaminen epidemiatilanteen perusteella voi olla yksi toimi.
Sitä Sane ei osaa arvioida, kuinka lähellä Suomessa ollaan tilannetta, jossa yleisötapahtumia alettaisiin perua. Tilannetta tarkkaillaan jatkuvasti.
– Tilanne elää vauhdilla, tapauksia meillä ja muualla tulee varmasti lisää, se on selvä. Meillä ei ole vielä epidemiaa Suomessa. Pyrimme katkaisemaan tartuntaketjuja niin hyvin kuin mahdollista, mutta pitää pyrkiä katsomaan pari askelta eteenpäin, Sane sanoo.
– En pysty kertomaan, missä vaiheessa meiltä tai joltain muulta taholta tulee linjaus, mitä tehdään yleisötapahtumille. Jos ajatellaan tilannekuvan muuttumista, riskiarvio tehdään aina sillä tiedolla, mikä kunakin päivänä on. Ennakoiden jos tehdään yleisötapahtumiin liittyviä linjauksia, se vaatii hyvin laajan keskustelun, emmekä ole yksi ja ainoa taho siinä, joka tuottaa kaiken tiedon.
Koska perumisesta on hyötyä?
Sane sanoo, että päätökset tapahtumien peruuttamisista ovat usein tapauskohtaisia. Tilanne eri puolilla maata voi epidemian eri vaiheissa vaihdella. Epidemian ollessa päällä jollakin alueella yleisötapahtuman perumisesta saatava hyöty voi Sanen mukaan olla vähäinen, kun ihmiset ovat muutenkin paljon kanssakäymisissä toistensa kanssa.
Toisaalta, jos alueella, jossa epidemiaa ei ole, ollaan järjestämässä tapahtumaa, johon olisi tulossa paljon ihmisiä epidemia-alueelta, peruminen voisi olla perusteltua.
– Tällaisessa tilanteessa voidaan arvioida, miten paljon tapahtuma voi vaikuttaa leviämiseen sillä alueella, ja perumisesta voi olla hyötyä.
Sanen mukaan yleisötapahtumien ennakoivasta vähentämisestä saatavasta hyödystä ei kuitenkaan ole selkeää tieteellistä näyttöä.
– Usein voidaan tarkastella jälkikäteen, mikä tilanne on ollut. Aiempien pandemioiden ja muiden laajempien epidemioiden suhteen koulujen sulkemisiin liittyen johtopäätös on ollut, että se yleisesti ei ole kovin tehokas toimi. Se voi hidastaa leviämistä ja ehkä vähentää tapausmääriä, mutta ei estää mitään. Yleisötapahtumissa tilanne on sama.
Suomessa ei ole tehty Ranskan ja Sveitsin tapaan linjanvetoa siitä, kuinka monen ihmisen tapahtumia mahdollisesti oltaisiin perumassa. Sane uskoo, että maat ovat vain halunneet asettaa rajan johonkin kohtaan.
– Tuollaista satunnaista lukumäärää ei ole asetettu. Totta kai tätäkin asiaa arvioidaan jatkuvasti, kun pyritään tuottamaan riskiarviota.
Sane muistuttaa, että tärkeintä on, etteivät ihmiset mene sairaina tapahtumiin. Tapahtumäjärjestäjien taas tulee taata mahdollisuus hyvään käsihygieniaan.