Kolmisenkymmentä köyhää kuntaa olisi saanut koulujen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin enemmän rahaa kuin kunnat olivat hakeneet.
Lähes kaikki Suomen peruskoulut hakivat valtionavustusta tasa-arvon lisäämiseen oppilaiden välille. Tutkimusten mukaan oppilaan sosioekonominen perhetausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin.
Oppilaiden eroja pyritään tasoittamaan jakamalla kouluille valtionapuna 30 miljoonaa, jolla voidaan esimerkiksi palkata avustajia erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
– Pelkkä vieraskielisyys ei aiheuta epätasa-arvoa, joten avustusten jaossa tarkasteltiin useampaa muuttujaa: vanhempien alhaista koulutustasoa, työttömyyttä, oppilasmäärä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuutta koulussa, sanoo opetusneuvos Ulla Laine Opetushallituksesta.
Laineen mukaan kunnista on tullut kyselyitä, kun avustukset ovat pienentyneet viime vuodesta. Tämä on voinut johtua siitä, että esimerkiksi kunnan työllisyystilanne on parantunut.
Opetushallituksen mukaan köyhät kunnat eivät voi hakea riittävästi tukea, koska kunnilla pitää olla varaa sijoittaa erityisen tuen oppilaisiin omavastuu osuus, joka on parikymmentä prosenttia.
– Jos budjetissa ei ole tähän varaa, kunta ei voi hakea tukea, vaikka olisi siihen oikeutettu ja oppilaat sitä tarvitsisivat, toteaa Laine.
Avustusta myönnettiin 235 kunnalle ja kielteisiä päätöksiä oli 32.
Rikkaat kunnat eivät ole sijoittaneet tarpeeksi omaa rahaa
Toisaalta kuudeltatoista kunnalta leikattiin valtionavustusta, koska kunnilla olisi itsellään ollut varaa panostaa erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin enemmän.
Rikkaiden kuntien koulukohtaisia laskennallisia avustuksia pienennettiin 2-8 prosenttia.
Näiden kuntien avustusta pienennettiin: Espoo, Eurajoki, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Loviisa, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma, Siuntio, Turku, Vaasa, Vantaa ja Vihti.
– Jos verokertymä oli suuri ja opetukseen käytettiin suhteessa vähemmän rahaa kun köyhemmissä kunnissa, silloin suoritettiin pieni leikkaus siihen avustukseen, mikä olisi muuten saatu, sanoo Laine.
Aurinkolahden peruskoulun rehtori Leena Sipposen mukaan koulussa tarkastellaan jatkuvasti sitä, kuka tarvitsee erityistä tukea oppimiseen.
Rahaa haettiin tuplamäärä
Tasa-arvorahan määrää kasvatettiin viime vuodesta, mutta sitä ei ollut vieläkään riittävästi.
– Ei varmaan riittävästi, koska lähes kaikista kunnista tuli hakemus ja loppusumma oli tuplasti se, mitä rahaa oli tällä erää jaettavissa. Rahaa jaettiin kolmekymmentä miljoonaa euroa, sanoo Laine.
Helsinkiläiskoulussa on palkattu yksi avustaja
Helsingin Aurinkolahden peruskoulussa on 860 oppilasta. Joka viiden oppilas on maahanmuuttaja, joten koulussa on kaikkiaan 20 kansalaisuutta.
Koulu on saanut tasa-arvorahaa, jolla on voitu palkata yksi avustaja erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
Aurinkolahden peruskoulun rehtorin Leena Sipposen mukaan avustus on mahdollistanut myös erityisopetuksen kehittämisen.
– Epätasa-arvoa koulussa aiheuttaa se, että oppilaat tulevat hyvin monenlaisista olosuhteista ja meillä jopa se, että osa oppilaista on kenties muuttanut vasta suomeen sitten yritetään täällä koulun puolella tasoittaa eroja, kertoo Sipponen.
Syksyllä jakoon tulee vielä 10 miljoonaa lisää tasa-arvorahaa hieman eri kriteerein.