Ministeriö leikkasi: Kehitysvammaiset lapset jäämässä ilman koulukirjoja

Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden käyttämien selkokielisten oppimateriaalien rahoitus ja täten tuotanto on vaarassa loppua. 

Kehitysvammaliiton alaiselta oppimateriaalikeskus Opikelta on loppumassa rahoitus vuodenvaihteessa. Opike on ainoa taho, joka tuottaa suomeksi selkokielistä oppimateriaalia kuten koulukirjoja muun muassa kehitysvammaisille, autismikirjolla oleville ja muille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. 

– Olimme hyvin järkyttyneitä rahoituksen lakkaamisesta, vaikka uutta rahoituslähdettä ei ole vielä tiedossa, kertoo Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala.

Viime vuosina Opiken rahoitus on ollut noin 315 000 euroa vuodessa. Neuvotteluja uudesta rahoituslähteestä on käyty opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, mutta toistaiseksi ilman tulosta. 

Adressi kerännyt yli 20 000 allekirjoitusta

Pöydällä on ollut Hintsalan mukaan esimerkiksi sellainen vaihtoehto, että rahoitus tulisi niin sanotuista eduskunnan joululahjarahoista eli valtion budjettiin vuoden lopussa tehtävistä lisäyksistä. Tarve olisi kuitenkin huomattavasti pysyvämmälle ratkaisulle.

– Jos ajatellaan oppivelvollisuuslakia, niin kaikille lapsille ja nuorille pitää olla samat mahdollisuudet oppia, kehittyä ja saada itselleen sopivaa materiaalia. Sellaista materiaalia, joka toimii juuri tässä kohderyhmässä. Kyllä tämä on vahvasti sivistysvaltion tehtävä huolehtia kaikista lapsista ja nuorista, sanoo Hintsala.

Lue myös: Jennin 15-vuotias kehitysvammainen poika joutui odottamaan 27 tuntia lääkäriin pääsyä ryhmäkodissa

Liiton aloittama adressi toiminnan turvaamisesta on kerännyt muutamassa päivässä yli 20 000 allekirjoitusta. Palautetta on tullut varsinkin erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmilta.

– Perheet kokevat, että ratkaisu on syrjivä ja he kokevat epäoikeudenmukaisuutta. Viesti on ollut se, että miksi haavoittuvimmassa asemassa olevilta lapsilta ja nuorilta pitää leikata. Onko se välttämätön säästökohde Suomessa, Susanna Hintsala toteaa.

Vammaisen lapsen isä: Miten säilyy tasapuolisuus?

MTV Uutiset haastatteli aiheesta myös helsinkiläistä perheenisää, joka on huolissaan Opiken jatkosta. Hänellä on 10-vuotias kehitysvammainen lapsi. Mies ihmettelee hallituksen arvovalintoja.

– Jos rahoitusta ei jatketa, niin itseäni ihmetyttää miten tasapuolisuus säilyy kehitysvammaisen tai lukihäiriöisen lapsen kohdalla verrattuna lapseen, jolla ei ole lukemisen kanssa isoja haasteita. Mietin, olisiko hallitus valmiina leikkaamaan vaikka "normaaleista" äidinkielenkirjoista, todennäköisesti ei.

Mies pohtii, löytyvätkö oppimateriaalien jälkeen seuraavat leikkauskohteet esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoiminnasta tai koulukyydeistä.

– Ymmärrän säästämisen tarpeen, mutta jos asia viedään pienempään mittakaavaan, niin uskon harvan vanhemman myyvän lapsensa oppikirjoja sen vuoksi, että perhe haluaa säästää. Varmaan vielä vähemmän, jos säästäminen tapahtuu sen vuoksi, että perheen isä haluaa nopeamman auton. Autolla viittaan tässä Turun tunnin junaan.

Lue lisää: Kun Vili täyttää 18, hän ei kelpaa minnekään – perhe hälytystilassa kellon ympäri: "Yhteiskunta voi hylätä, me emme"

Rahoitus oppikirjoille ollut rajatapaus

Opiken rahoitus on kanavoitu tähän asti sosiaali- ja terveysministeriön alaisen avustuskeskuksen STEAn kautta. STEAn mukaan oppimateriaalit eivät kuitenkaan kuulu sen tontille, sillä se keskittyy enemmän sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen. 

Johtaja Hanna Heinonen kuvailee oppikirjoihin liittyvän toiminnan olevan rajatapaus. Hän korostaa, että rahoituksen päättyminen ei liity mitenkään Opiken toiminnan laatuun tai tuloksellisuuteen.

– Kannattaa pohtia, onko se julkisen vallan vastuulla olevaa vai onko se järjestölähtöistä toimintaa. Tässä on kyse oppivelvollisuusikäisistä lapsista ja nuorista. Olemme katsoneet, että tämä on enemmän rajapinnalla olevaa toimintaa, joka ei olisi lähtökohtaisesti STEAn avustusten piiriin kuuluvaa, Heinonen sanoo.

Ensi vuoden budjetissa STM:n hallinnonalan valtionavustuksia yhdistyksille ja säätiöille leikataan ylipäänsä tuntuvasti. 

STEA-avustuksiin on varattu ensi vuodelle 304 miljoonaa euroa, mikä on lähes 80 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Heinonen myöntää, että leikkausten vaikutukset järjestökenttään voivat olla suuria.

– Järjestöt joutuvat varmasti miettimään, joutuvatko ne lakkauttamaan joitakin toimintojaan.

Lue lisäksi: Kehitysvammaisten palveluista leikattu hyvinvointialueiden aloitettua