Turun kaupungin suunnitelma sai useat opettajat tuohtumaan. MTV Uutiset selvitti, miten samanlainen kokeilu on toiminut Vantaalla.
Turun kaupunki suunnittelee aloittavansa uuden kotouttamishankkeen, jossa ruotsin ja suomen kielen taidottomat maahanmuuttajavanhemmat osallistuisivat varhaiskasvatukseen sekä peruskoulun oppitunneille yhdessä lastensa kanssa
Tavoitteena on vanhempien kieli-, viestintä- ja matemaattisten taitojen parantaminen ja edelleen vanhempien parempi työllistyminen Suomessa.
Turun kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen vahvistaa, että kuvatunlainen kokeilu on kaupungilla suunnittelussa, joskaan sitä ei ole vielä lyöty lukkoon ja hanketta selvitellään.
Jalonen kuitenkin kertoo, että kielen opettamisen lisäksi kokeilussa olisi tarkoitus tutustuttaa maahanmuuttajavanhempia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Turun kaupunginvaltuusto päättää asiasta tänään maanantaina illalla.
Turun Hepokullan koulussa neljännen luokan opettajana työskentelevän Saara Mälkösen mukaan kaupungin suunnitelmat ovat saaneet useat opettajat pöyristymään sekä huolestumaan opettajien kasvavasta työtaakasta ja oppilaiden oikeudesta oppimiseen.
– Olen huolissani siitä, onko suomalainen yhteiskunta todellakin valumassa tilanteeseen, jossa meillä on niin vähän ymmärrystä lasten ja nuorten oppimisesta ja opettajien ammatista, että tällaisia ehdotuksia pystytään heittämään.
Mälkösestä asiantuntijoita tulisi kuulla ennen kuin kokeilua päätetään kokeilla.
Turun Sanomat kertoi uutisessaan perjantaina, että sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen toimijat kuulivat kaupungin suunnitelmista vasta, kun lehti oli kirjoittanut siitä ensimmäisen uutisen.
Mälkösen mukaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskenteleviä asiantuntijoita tulisi kuulla asiasta jo ennen kuin kokeilua päätetään lähteä turkulaisissa kouluissa toteuttamaan.
– Ovatko ehdotuksen tehneet päättäjät lainkaan pohtineet esimerkiksi sitä, miten oppiminen eri ikäisillä ihmisillä tapahtuu? Aikuinen ei tutkitusti opi samoilla menetelmillä kuin varhaiskasvatus- tai peruskouluikäinen lapsi, hän huomauttaa.
Artikkeli jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös:
Tutkimus: Yli puolella maahanmuuttajataustaisista oppilaista liian huono lukutaito
Jos kotona ei puhuta suomea, putoaa koulussa kärryiltä
Resurssit eivät riitä oppilaiden tukemiseen
Mälkösen mukaan Turussa on kouluissa jo tälläkin hetkellä puutteelliset resurssit kaikkien oppilaiden oppimisen tukemiseen.
– Ryhmäkoot ovat isot ja ryhmissä on jo valmiiksi useita erityistä tukea tarvitsevia oppilaita sekä tehostetun tuen oppilaita niin, ettei aikani riitä tukemaan jokaista oppilasta tavalla, jota perusopetuslaki ja opetussuunnitelma edellyttävät.
– En ymmärrä, miten mukaan voitaisiin vielä ottaa kielitaidottomia vanhempia, kun resurssit eivät riitä edes oppilaiden laadukkaaseen perusopetukseen. Mistä löytyisi rahaa satsata aikuisten oppimiseen, vai onko tarkoitus toteuttaa tämä ilman rahoitusta opettajien ilmaisella työllä, Mälkönen pohtii.
Mälkönen huomauttaa, että myös koulujen fyysiset tilat ovat niin rajalliset, ettei oppilaita ole esimerkiksi mahdollista jakaa joustaviin ryhmittelyihin tilanteissa, joissa se olisi tarpeen.
– Kun ei ole edes yhtä ylimääräistä paikkaa oppilaille, niin minne nämä vanhemmat sitten luokassa sijoitettaisiin?
Turun kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Jalonen vastaa huoleen resursseista, että "tahtotilana on, että kohdennetaan riittävästi resursseja".
Se, että puhutaanko tuhansista vai kymmenistä tuhansista euroista, ei ole vielä selvillä.
Oppilaiden oikeusturva herättävät huolta
Mälkönen huomauttaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien koulutukseen ja työhön kuuluu tietynikäisten lasten opettaminen ja kasvattaminen.
Työnkuvan muuttuessa tai laajetessa maahanmuuttajataustaisten aikuisten opettamiseen, kyse ei hänen mukaansa olisi enää samasta työstä, johon opettajat ovat kouluttautuneet.
– Silloin puhutaan jostain sellaisesta, mihin meillä ei ole osaamista ja mitä emme ole työksemme valinneet. Opettajille tulisi antaa työrauha heidän varsinaisessa tehtävässään, jotta korkeasti koulutetut osaajat saadaan pysymään työssään ja sitoutumaan siihen jatkossakin
Mälkönen kuitenkin korostaa maahanmuuttajataustaisten huoltajien kotouttamisen ja kielitaidon vahvistamisen sekä suomalaisen kulttuurin ymmärtämisen vahvistamisen olevan tärkeitä asioita.
– Mutta ei niitä voida toteuttaa sysäämällä työtä yhden ammattiryhmän tehtäväksi.
Huolta aiheuttaa myös mahdolliset ristiriita- tai kurinpitotilanteet luokassa.
– Jos esimerkiksi oppilaiden välisessä ristiriitatilanteessa huoltaja on eri mieltä opettajan kanssa tilanteeseen puuttumisen menetelmistä, kuka vastaa siitä, miten työhön kouluttamaton huoltaja tilanteessa toimii, Mälkönen miettii.
– Entä miten varmistetaan oppilaiden oikeusturva? Opettajien ja ohjaajien rikosrekisteritaustat tutkitaan aina, miten toimittaisiin vanhempien kohdalla, hän jatkaa.
Mälkönen näkee vanhempien läsnäolon luokassa olevan myös ristiriidassa sen kanssa, että koulussa lasten olisi tarkoitus oppia toimimaan itsenäisesti ilman vanhempiaan.
– Kun samaan tilaan tuodaan huoltaja, muuttuu lapsen käyttäytyminen merkittävästi.
– Muille oppilaille taas nämä tuntemattomat aikuiset saattavat tuoda jatkuvan epävarmuustekijän oppitunneille. Pahimmassa tapauksessa kasvu ja oppiminen häiriintyvät.
OAJ: Vanhempien opettaminen sinänsä mahdollista
Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen ei ota kantaa Turun tapaukseen, mutta kommentoi kokeilua yleisellä tasolla.
– Juridisesti en pidä mahdollisena, että vanhemmat saavat oppivelvollisille järjestettyä perusopetusta. On erikseen muun muassa aikuisten perusopetus, kotoutumiskoulutus, tutkintoon valmentava koulutus ja vapaan sivistystyön puolella kielikoulutusta, Lahtinen toteaa.
Lahtisesta vanhempien opettaminen peruskoulun tiloissa sinänsä on mahdollista. Muutokset pitää kuitenkin valmistella yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Käytännössä esimerkiksi aikuisten perusopetusta ei yleensä järjestetä alkuopetuksen luokissa, ja sillä on ihan omat tavoitteensa sekä ryhmällä vastuuopettajansa.
OAJ:n Lahtinen haluaisi tietää tarkemmin Turun kaupungilta, että mistä koulutuksesta on kyse eli mitä koulutusta kaupunki olisi järjestämässä vanhemmille.
Hän korostaa sitä, että luokanopettajan tehtäviin ei kuulu perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen vanhemmille.
Jos tällaista järjestetään, niin hänestä tällöin opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi arvioida, tarvitseeko Turun kokeilu esimerkiksi kokeiluluvan.
Vantaalla jo vuodesta 2017
Vantaalla samankaltainen kotouttamishanke on ollut käynnissä vuodesta 2017 saakka.
Tällä hetkellä se toimii kaupungissa viidellä eri alueella: Hakunilassa, Havukoskella, Länsimäessä, Mikkolassa ja Myyrmäessä.
Luokanopettaja Sara Lönnroth Mikkolan koulusta kertoo, että hänen tunneillaan on pääsääntöisesti ollut mukana äitejä kahtena arkipäivänä viikossa kaksi tuntia kerralla.
Lönnroth kertoo ymmärtävänsä turkulaisten kollegoidensa huolen.
Lisäksi vanhemmat ovat saaneet opetusta S2-ohjaajalta omissa ryhmissään koulun tiloissa.
– Emme ole muokanneet lukujärjestystä palvelemaan heitä, vaan he ovat olleet mukana samoilla tunneilla, jotka on suunniteltu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
Vanhempien oppimateriaalit, esimerkiksi suomen kielen ja matematiikan tunneille, on kustannettu hankkeen rahoittajan budjetista.
Lönnroth ymmärtää turkulaisissa kollegoissaan nousseen huolen opettajien työtaakan lisääntymisestä ja jo valmiiksi rajallisista resursseista, mutta vakuuttaa, ettei kieltä opettelevien vanhempien läsnäolo tunneilla ole lisännyt hänen työtaakkaansa.
– Päinvastoin oppilaiden vanhemmista on ollut apua ja hyötyä pienten oppilaiden kanssa, kun he ovat voineet auttaa lapsia tietyissä asioissa.
Lönnroth kertoo, että ennen kuin vanhemmat alkoivat osallistua oppitunneille, käytiin asia läpi koulun opettajien ja rehtorin kanssa.
Vantaan kaupunki myös maksaa niille opettajille lisää palkkaa, joiden työtehtäviin kuuluu lasten opettamisen lisäksi maahanmuuttajavanhempien opettamista.
– Opetus tehdään täysin lasten oppimisen ehdoilla. Tietenkin, jos joku vanhemmista tarvitsee apua, tarjoan sitä, jos sillä hetkellä siihen on mahdollisuus.
Hyötyä lapsille ja aikuisille
Lönnrothin mukaan oppilaat ovat sopeutuneet hyvin vanhempien läsnäoloon luokassa, eikä se ole vaikuttanut esimerkiksi heidän aktiivisuuteensa.
Mukana oppitunneilla olleet vanhemmat ovat puolestaan hyötyneet juuri ensimmäisen ja toisen luokan oppitunneista toiston vuoksi.
– Oppitunneillahan kuulee aika perus suomen kielen sanoja ja sitä kautta heidän oma sanavarastonsa on päässyt karttumaan.
– Ja, koska luokassa oppilaat puhuvat suomea, on vanhempienkin ikään kuin pakko käyttää suomen kieltä, mikä on rohkaissut heitä käyttämään uusia sanoja arjessaan.