Kremlin Natolle esittämällä vaatimuksella olisi tuskin paljonkaan arvoa – sota Ukrainaa vastaan voisi puolestaan suututtaa Venäjän oman kansan

STT:n haastattelemat asiantuntijat eivät halua sulkea pois sotilaallisten toimien mahdollisuutta, mutta sota ei ole Venäjälle ensisijainen toive. Putin tietää, että sota Ukrainan kanssa voisi olla tuhoisa hänen oman suosionsa kannalta.

– Venäläiset eivät halua nähdä sotaa ukrainalaisten kanssa. Vaikka Kiovan hallitukseen suhtaudutaan todella negatiivisesti, ukrainalaisia pidetään edelleen veljeskansana, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.

Tilannetta ei voi verrata Krimin nopeaan ja helppoon valtaukseen vuonna 2014, joka nosti hetkellisesti Putinin suosion kotimaassa pilviin.

Samanlaista pikavoittoa ei kuitenkaan ole nyt tarjolla, vaan tappiot molemmilla puolilla olisivat raskaat.

Vallanvaihto Kiovassa ei realismia

Mitä Putin sitten pohjimmiltaan haluaa? Ukrainan, jota Venäjä voi kontrolloida.

Venäjä on kertonut tahtovansa Natolta sitovan lupauksen siitä, että läntinen sotilasliitto ei laajene Ukrainaan. Tässä on kyse osittain silmänlumeesta, sillä Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole mitenkään ajankohtaista.

Putin haluaisi Kiovassa valtaan Venäjälle ystävällismielisen hallituksen, mutta siihen ei ole kovin realistisia polkuja.

Vaikka Ukrainassa on sisäisiä ongelmia, on Kremlin hallinnon vastustaminen ollut vuoden 2014 tapahtumien jälkeen monia ukrainalaisia yhdistävä tekijä. Maan bisneseliitissäkään ei haluta antautua osaksi Venäjän etupiiriä.

Olisiko Naton lupauksella Venäjälle arvoa?

Silvan arvioi, että Venäjälle voisi riittää Minskin sopimuksen tulkitseminen Kremlin haluamalla tavalla, jolloin Ukrainasta tulisi liittovaltio. Tällöin Venäjä voisi Itä-Ukrainan kautta vaikuttaa Ukrainan sisäpolitiikkaan ja estää integraation länteen.

– Yksi tulkinta on se, että tämä on osa neuvotteluita. Ensin esitetään isoja vaateita, ja sitten tehdään myönnytyksiä.

Tämä rakennelma voisi olla Silvanin mielestä Venäjälle jopa mieluisampi kuin pelkkä Natolta saatu lupaus olla laajenematta Ukrainaan, koska Venäjällä koetaan, ettei Nato ennenkään ole pitänyt lupauksistaan kiinni.

Silvan pitää huolestuttavana sitä, että Venäjä ei pyri neuvottelemaan Ukrainan kanssa, vaan puhuu asioista lännen kanssa Ukrainan yli.

– Se kuvaa Venäjän geopoliittista ymmärrystä siitä, miten maailma toimii. On kiinnostavaa, ajatellaanko Venäjällä tosiaan, että Yhdysvallat voisi päättää, mitä Nato tekee tai ei tee tässä tapauksessa.

Jännitteiden takana myös Venäjän sisäpolitiikkaa

Venäjän ulkopolitiikassa on usein myös sisäpoliittinen juonne. Nytkin Kremlille on tärkeää näyttää kotiyleisölle, että Venäjä otetaan etenkin Yhdysvalloissa tosissaan, ja viedä samalla huomiota kotimaan ongelmista. Sotilaallinen mahti on nyky-Venäjän ainoa suurvalta-asemasta muistuttava piirre.

Silvan näkee jännitteiden lietsomiselle kaksi sisäpoliittista syytä. Ensimmäinen on maan heikko taloustilanne, toinen on Venäjän eliitin koheesion varmistaminen.

Käynnissä on Silvanin mukaan tietynlainen eliitin sukupolvenvaihdos, kun Putinin ikäpolvi pyrkii siirtämään valtaa ja omaisuutta lapsilleen, mikä voi lisätä jakolinjoja eliitin sisällä. Ulkopoliittiset jännitteet vahvistavat eliitin yhtenäisyyttä ainakin hetkellisesti.

Lue myös: Presidentti Sauli Niinistö keskusteli Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa – esitti vakavan huolen