Venäjällä on Yhdysvaltojen kanssa käytävissä neuvotteluissa selvä heikkous, tutkija sanoo.
Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden "jääkauden" päättymisestä on merkkejä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila MTV Uutisille.
Jääkauden päättyminen on suorassa yhteydessä Ukrainan kohtaloon.
– Koko ajan on korostettu, ettei mitään tehdä, ilman että Ukraina on neuvottelupöydässä. Nyt Donald Trump on tehnyt siirtoja, jotka ovat Vladimir Putinin mieleen, Lassila sanoo.
Yhdysvaltojen tuleva presidentti Trump ja Venäjän presidentti Putin keskustelivat viime torstaina puhelimitse, uutisoivat yhdysvaltalaislehti Washington Post ja uutistoimisto Reuters. Kremlin mukaan keskustelua ei käyty.
– Tietyt portit ovat heti murtuneet. Sanotaan ääneen sellaisia asioita, joita Bidenin kaudella ei olisi sanottu, Lassila sanoo.
– Varmasti on keskusteltu siitä, miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin. Jonkun tyyppinen suhteiden parantaminen tästä nykyisestä jääkaudesta on asia, johon sekä Putinilla että Trumpilla on kiinnostusta, hän jatkaa.
Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat kesäkuussa 2019, jolloin molemmat olivat maidensa presidenttejä.
Kiinnostavin anti
Puhelun kiinnostavin anti on Lassilan mukaan se, mitä Putin on mahdollisesti voinut tarjota Yhdysvalloille. Tästä ei ole ollut julkisuudessa viitteitä.
– Se on Putinin ja Venäjän heikkous. Heiltä puuttuu Yhdysvaltoihin nähden vipuvarsi. Ei ole oikein mitään, mitä antaa.
Putin voi toki uhata sodan laajentamisella, kuten on tehnyt tähänkin asti, ja syyttää siitä länttä, Lassila arvioi. Ukrainan kannalta ongelmallista olisi, jos länsi eskalaation pelossa vähentäisi Ukrainan tukemista.
Trumpilla voi kuitenkin välillisesti olla paljon annettavaa Putinille esimerkiksi sitä kautta, että puolustusliitto Naton eurooppalaisten valtioiden ja Yhdysvaltojen välille syntyy "juopa tai jännite", Lassila sanoo.
– Tämä olisi varmasti tilanne, jota Putin tulisi käyttämään hyväkseen, hän toteaa.
3:37
Trump palaa presidentiksi – mikä vaikutus tällä on Ukrainalle ja Lähi-idälle?
Ukraina ja EU ulos neuvottelupöydästä
Venäjä pyrkii Lassilan mukaan siihen, että Ukrainan alueista neuvotellaan Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Kreml sivuuttaa mieluusti sekä Ukrainan että Euroopan unionin. Näin Venäjä osoittaisi olevansa Yhdysvaltoihin verrannollinen mahtimaa.
– Trumpin ehdotus on saattanut olla rintamalinjojen jäädyttäminen. Jos Venäjä ei tähän taivu, on mahdollista, että Yhdysvallat tukee Ukrainaa entistä enemmän, Lassila katsoo.
– Venäjä ei varmastikaan suoraan tyydy tähän, vaan haluaa enemmän kuin mitä se on nyt vallannut, hän jatkaa.
Mahdollisten alueluovutusten lisäksi iso kysymys on Ukrainan tulevaisuus, kallistaako se itään vai länteen. Trumpin tiedetään keskustelleen myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Ukraina itse haluaa sekä Euroopan unionin että Naton jäseneksi. Varsinkin jälkimmäinen ajatus on Venäjälle myrkkyä, jota sillä ei ole aikomustakaan niellä.
Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on ainakin puheiden tasolla korostettu, että Ukrainan täytyy saada takaisin kaikki ne alueet, joita Venäjä tällä hetkellä miehittää. Kriitikoiden mielestä lännen puheet ja teot eivät ole vastanneet toisiaan.
Myös rintamatilanne on saanut länsimaiden vaateet näyttämään päivä päivältä epärealistisemmilta. Ukrainan viime kesän epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen etenemisestä on vastannut Venäjä.
– On alkanut näyttää aika epärealistiselta, että Ukraina kykenisi valtaamaan alueensa takaisin. Sitä ei ole kuitenkaan haluttu sanoa ääneen, Lassila sanoo.
Putin tuskin saa kaikkea mitä haluaa
Presidentti Joe Bidenin Venäjä-politiikka näyttää joka tapauksessa olevan matkalla roskakoriin. Trumpilla ei ole ongelmia olla yhteydessä sellaisiin johtajiin, joiden kanssa Biden ei halunnut neuvotella, Lassila sanoo.
Eri asia on, mihin kaikki tämä johtaa. Lassila pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona, ettei Yhdysvaltojen politiikassa tapahdu valtavaa muutosta Ukrainan tukemisen suhteen.
– Yhdysvaltojen politiikka tuskin muuttuu niin paljon kuin Putin odottaa, mutta se jää nähtäväksi.
Yhtä lailla todennäköistä on, että Yhdysvallat pyrkii ohjaamaan sekä Ukrainaa että Venäjää kohti rauhaa. Trump on antanut ymmärtää, että Ukrainan kallis tukeminen loppuu kun hänestä tulee presidentti.
Washington Postin tietojen mukaan Trump oli kuitenkin myös muistuttanut Putinia Yhdysvaltojen vahvasta sotilaallisesta läsnäolosta Euroopassa. Sotaa Ukrainassa ei tule eskaloida, totesi Trump Putinille WP:n mukaan.
– Julkisuudessa olevien tietojen perusteella ei näytä siltä, että Trump olisi syömässä Putinin kädestä. Mistään tällaisesta ei ole kyse, Lassila arvioi.
5:12
Näin Ukrainassa reagoitiin Trumpin voittoon: "Ei Trump välttämättä niin huono vaihtoehto ole".
"Ei pidäkkeitä"
Ero arvaamattoman Trumpin puheiden ja tekojen välillä on ollut toisinaan suuri, Lassila muistuttaa. Vaikka Trumpia katsotaan suhtautuvan Putiniin verrattain positiivisesti, tiukensi hän presidenttinä olleessaan Venäjän vastaisia pakotteita.
Mahdoton ajatus Yhdysvaltojen Ukraina-tuen loppuminen ei ole, Lassila muistuttaa. Sota-asiantuntijat toisensa perään ovat todenneet, ettei Ukraina pysty sotimaan nykyisellä tavalla ilman Yhdysvaltojen tukea.
– Trumpin tyyli on kuin autoritäärisellä johtajalla. Ei hänellä ole pidäkkeitä heittää pöydälle ehdotusta Ukrainan tuen loppumisesta, jos kokee saavansa sillä jotain, mitä haluaa, Lassila sanoo.
– Toisaalta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle ruokkii myös Yhdysvaltojen aseteollisuutta, mikä on Trumpin mieleen. Kaikenlaisen amerikkalaisen teollisuuden tukeminen on tärkeä osa Trumpin talouspolitiikkaa.