Synkkä, synkempi, Venäjä – maalla on edessään toinen toistaan huonompia näkymiä: "Pelannut lännen suhteen kaikki korttinsa"

Miten Venäjän tulevia näkymiä arvioidaan sisäpolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja talouden valossa? STT kysyi päätelmiä Helsingin yliopiston poliittisen historian professorilta Juhana Aunesluomalta, Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Jussi Lassilalta sekä Nordean ekonomistilta Kristian Nummelinilta.

Putinin korttikädessä on vain hai

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi johtaa juuri siihen, mitä Venäjä vastustaa, eli Naton laajenemiseen itään.

Venäjän tavoitteet muuttaa turvallisuusjärjestystä suhteessa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin eivät siis ole lainkaan toteutumassa, ja maa onkin pelannut lännen suhteen kaikki korttinsa, arvioi Aunesluoma. Kansainvälisten suhteiden lientymistä ei ole näköpiirissä.

– Mitä nopeammin ymmärretään, että kyse on pysyvästä asiantilasta, sitä helpompi on keksiä keinoja, joilla Venäjän aggressiivisuutta ja vaikuttamispyrkimyksiä rajoitetaan ja estetään.

Aunesluoman optimistisimmassa skenaariossa Venäjä lopettaisi sodan ja pyrkisi neuvottelupöytiin lännen kanssa. Vastassa ei kuitenkaan olisi kovinkaan ymmärtäväinen osapuoli, sillä lännen mielestä pysyvä rauhantila olisi saavutettavissa vain, jos Venäjä muuttuisi sisäisesti, pyrkisi aitoon yhteistyöhön ja olisi valmis perinpohjaiseen yhteiskunnalliseen muutokseen.

– Venäjän pitäisi käydä läpi vähän samantapainen prosessi kuin mitä Japani ja Saksa kävivät läpi toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin ne uudistuivat sisäisesti, ja siihen liittyi demokratisoituminen ja oikeusvaltion vahvistaminen. En pidä tätä kovin todennäköisenä.

Presidentti Vladimir Putin ei vaikuta tavoittelevan yhteiskunnallisia uudistuksia, vaan pikemmin haikailee paluuta historiaan ja vahvan Neuvostoliiton ajan mahdin perään.

Aunesluoma kuitenkin huomauttaa, että Venäjän kansainvälinen painoarvo on olennaisesti heikompi verrattuna Neuvostoliiton kylmän sodan aikaiseen asemaan.

– Tässä ei olla sellaisen uhan kanssa tekemisissä kuin mitä Neuvostoliitto kylmässä sodassa edusti.Nyky-Venäjä on Aunesluoman arvioissa relevantti vain siksi, että se on ydinasevalta.

Putinin omat säännöt

Ulkopoliittisen instituutin Lassila vertaa Putinin toimintaa kommunistisen Neuvostoliiton Josif Staliniin. Lassilan mielestä Putinin Venäjä on tietyssä mielessä jopa diktatuurisempi kuin maa Stalinin vallassaolon aikana oli. Stalin kuoli vuonna 1953 oltuaan Neuvostoliiton johdossa noin neljännesvuosisadan.

Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä on Lassilan sanoin kumileimasin, eikä maan parlamentin alahuoneesta duumastakaan ole käytännössä muuhun kuin siunaamaan Putinin tahto.

– Neuvostoliitossa oli sentään kommunistisen puolueen korkein johtoelin eli politbyroo sekä itse puolue, jotka valvoivat, että maan johtaja noudatti valittua linjaa. Oli mekanismi, joka pystyi nimittämään johtajalle myös seuraajan, mutta Venäjällä ei ole tällaista. Kaikki lepää Putinin varassa.

Tutkija arvioi Putinin olevan kiinnostunut ensisijaisesti omasta asemastaan.

– Ei hän ole vapaaehtoisesti lähdössä yhtään mihinkään.

Lue myös: Putinin armeijan synkät salaisuudet: Varusmiehiä pahoinpidellään ja raiskataan, epäluuloinen johto taistelee vallasta

Kurjistumisen aika edessä

Venäjän talous elpyi viime vuonna ripeästi koronapandemian tuottamasta kriisistä, arvioitiin Suomen Pankin katsauksessa tammikuussa.

Venäjän työllisyystilanne on ollut hyvä, ja se ehti jo toipua koronapandemian ja öljyn hinnan putoamisen synnyttämästä kuopasta. Tutkimusyhtiö Moody's Analytics kertoo, että Venäjän työttömyysaste oli tammikuussa runsaat neljä prosenttia.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena köyhyys maassa lisääntyy ja työttömyys kasvaa.

– Kaikki skenaariot ovat huonoja. Jotkut ovat vielä huonompia kuin toiset, kiteyttää Nordean ekonomisti Kristian Nummelin talousnäkymän.

Hän uskoo, että pääosa lännen asettamista pakotteista jää voimaan vuosiksi, ja tämä nakertaa Venäjän pitkän aikavälin kasvunäkymää huomattavasti.

– Luottamus on menetetty hyvin pitkäksi ajaksi varsinkin nykyhallinnon ollessa toiminnassa. On vaikea nähdä, että Venäjälle tehtäisiin mittavia ulkomaisia investointeja. Toki Kiina voi sijoittaa strategisesti esimerkiksi energiaan tai kaivannaisiin, mutta tuskin isosti.Nummelin muistuttaa, että länsimaat sopeutuvat vähitellen itsekin sanktioihin, eikä näin ollen niiden purkamisella ole siksikään kiirettä.

Lue myös: Nämä asiat erottavat Putinin diktaattorina Hitleristä, arvioi asiantuntija MTV:lle: "Hänet olisi voitu pudottaa matkan varrella monta kertaa"

Kiinasta ei ole pelastajaksi

Öljyn ja kaasun vientinäkymä on Venäjän kannalta merkittävää, sillä energia ei ole EU:n pakotelistoilla, vielä. Eurooppa aikoo joka tapauksessa vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä, ja sota vain jouduttaa kehitystä. Perjantai-iltana päättyneessä EU-maiden johtajien kokouksessa otettiin askelia venäläisenergiasta irtautumiseksi, mutta ei vielä päätetty varsinaisista energian tuontikielloista.

– Venäjän viennistä noin puolet on energiaa. Vaikka öljy on globaali raaka-aine, sitä on hyvin vaikeaa nopeasti myydä muualle. Kaasua on vielä vaikeampi viedä muualle kuin Eurooppaan, minne putket on rakennettu, havainnollistaa Nummelin.

Hänen arvioissaan Kiinasta ei ole Venäjän talouden pelastajaksi, sillä maa ei halua ottaa riskiä, että sekin joutuisi lännen pakotteiden piiriin, jos kauppaa Venäjän kanssa kasvatettaisiin selvästi.

– Kiina varmasti poimii niitä kuuluisia rusinoita pullasta ja esimerkiksi ostaa halpaa energiaa, mutta se ei pysty eikä välttämättä halua korvata länsimaita Venäjän-kaupalla.

Aunesluoma arvioi, että Venäjällä on sekä halua että tarvetta syventää Kiina-kumppanuuttaan. Venäjän asema on tosin riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltain kulloisistakin suhteista ja näiden keskinäisestä kilpailusta.

– Venäjän positio tilanteessa, jossa se on katkonut siltansa länteen, määräytyisi sen mukaan, miten Kiina katsoisi tarvitsevansa Venäjää, Aunesluoma sanoo.

– Venäjällä olisi rooli jonkinlaisena raaka-ainelähteenä ja sotilaallisena toimijana yhdessä vastustamassa Yhdysvaltain globaalia liittoumaa.

Eliitti on Putinin talutusnuorassa

Putinin piiriin kuuluu muun muassa joukko upporikkaita poliittista ja taloudellista valtaa käyttäviä suurliikemiehiä. Heillä on tunnetusti syvät taskut ja monimutkaisia omaisuusjärjestelyitä ympäri maailman turvaamaan kukoistavia liiketoimia ja ylellistä elämää.

– Jos katsotaan, missä valta lymyää, se on Putinin lähipiiri, Lassila sanoo.

Eliitin sisäisen valtataistelun voi odottaa lisääntyvän, mutta sekin saattaa pelata Putinin pussiin.

– Se ei välttämättä tarkoita, että eliitti kääntyisi Putinia vastaan. Se tarkoittaa, että tietyt toimijat pyrkivät parantamaan asemiaan tilanteessa, jossa kilpaillaan johtajan suosiosta. Esimerkiksi turvallisuuspalveluissa tämäntyyppistä on jo käynnissä. Turvallisuuskoneistot on hajautettu ja ikään kuin pistetty sotimaan toisiaan vastaan, kuvailee Lassila.

Hallitsijan aseman suojelussa on keskeistä, että eliitti on riippuvaisempi presidentistä kuin presidentti siitä. Siksi palatsivallankumouksen edellytykset ovat heikot.

– Putin voi tarvittaessa esimerkiksi erottaa tiettyjä osia näistä eliitin organisaatioista, ennen kaikkea turvallisuuskoneistoista, jos hän katsoo, että ne eivät ole enää hänelle lojaaleja.

On silti mahdollista, että eliitinkin piirissä vahvistuu yksityisajattelu, jossa arvioidaan, että Putinin sotaretken seurauksissa ei hyvin käy.

– Tyytymättömyyden kasvaessa käskyjä ei ehkä toteuteta, koska tällaiseen ei ole edellytyksiä tai halua. Ongelmana on, että Venäjällä ei ole poliittisia instituutioita tai rakenteita, joiden kautta voisi syntyä ikään kuin poliittista vastavoimaa. Ei ole instanssia, joka voisi olla sen vallan ottaja.

Lue myös: "Putinin Venäjä on gerontokratia" – näin Kremlin valta voi rapautua sisältäpäin

Kansa Kremlin porteille?

Voisiko Venäjän kansa kuitenkin nousta johtajaansa vastaan ja suistaa tämän istuimeltaan, kuten satakunta vuotta sitten keisarikunnan kaataneessa vallankumouksessa kävi tsaarille?

Lassila ei pidä kovin todennäköisenä, että valta vaihtuisi kansannousun kautta. Hän arvioi, että Putin ja häntä ympäröivä eliitti on varsin hyvin suojattu, eikä järjestelmässä ole sellaisia valuvikoja, joissa jokin toimija helposti pystyisi haastamaan nykyhallinnon.

Lassila huomauttaa, että Venäjän historialle on tyypillisempää, että valta vaihtuu eliitin keskinäisellä junailulla.

– Onko kansan keskuudesta edellytyksiä toimijuuteen, joka veisi ikään kuin kuvaannollisesti Kremlin muurien sisälle, sitä perinnettä ei Venäjällä ole, hän aprikoi.

Taannoinen perustuslakiuudistus keskitti entistä enemmän valtaa presidentille, ja siksi laajan maan eri osiinkaan ei hevin muodostu valtakeskittymiä, vaikka tyytymättömyys kansan parissa kasvaisikin, huomauttaa Lassila.

Venäjän opposition toimintaedellytykset ovat huonot, ja liian äänekkäät Putinin vastustajat teljetään vankilaan. Presidentin vallan sementointia edistää niin ikään opposition sisäinen repeily.

– Oppositio ei ole yksimielinen, vaan se on tavallaan pakotettu konsensukseen. Mutta jo nyt pinnan alla kuplii.

Video: Tällaiset ovat Venäjän ykköskanavan uutiset – MTV:n toimittajat katsoivat, millaista propagandaa venäläisille syötetään