Savonlinnan seudulla runsaasti kreosoottia vuotaneet sähköpylväät ovat luultavasti hyvin harvinaisia.
Tukesin ylitarkastaja Kaarina Revon mukaan on tiedossa, että kyllästettä saattaa jonkin verran tihkua puusta. Repo kertoo saaneensa aiemminkin joitain yhteydenottoja ja kuvia vuotavista pylväistä, mutta tiedossa ei ole vastaavan kokoluokan vuotoja.
– Kieltämättä oli yllättävä nähdä näitä kuvia, että sitä on irronnut näin paljon irronnut puusta. Tulee mieleen, että siinä on liikaa yritetty sitä kreosoottia saada painekyllästyksessä puuhun imeytymään, koska se ei ole siellä pysynyt kunnolla. Ja myös onko siinä annettu sen puun kuivua tarpeeksi ennen kuin se on otettu käyttöön sähköpylväskäytössä, Repo arvioi.
Kemikaalina vaarallinen
Kovana kemikaalina tunnetun kreosootin suoraa ihokosketusta tulisi välttää. Palovamman tyyppisten laikkujen ohella se saattaa ainakin ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitystä. Pitkä altistumisen on sanottu aiheuttavan syöpää ja perimän muutoksia. Nieltynä pienetkin annokset ovat ihmiselle tappavia.
Tukesin ylitarkastaja Kaarina Repo ei pidä teiden varsilla olevia pylväitä vähäisesti vuotavinakaan vaarallisina, mutta suoraan asuinalueella kulkevat kreosoottipylväslinjat ovat Revon mukaan ongelmallisia.
– Ihan asuinalueen läpi menevien linjojen ympärille täytyy mahdollisesti jopa miettiä jonkinnäköistä aitausta ympärille, tai jos on joku paikka missä on vaarana, että lapset menevät koskemaan sitä pylvästä.
– Tällaiset yksittäiset, ajoittaiset, satunnaiset ihokosketukset, siitä nyt ei ole pidemmän päälle hirveästi vaaraa, mutta tietysti semmoinen jatkuva kosketus pitää estää.
Kreosoottia Suomeen 4 miljoonaa kiloa vuodessa
Kreosoottipylväitä tuotettiin viime vuonna Suomessa Kestopuuteollisuus ry:n mukaan noin 66 000 kuutiota. Tästä kuitenkin vain noin viisi prosenttia jää kotimaahan, loput menevät viennissä muihin maihin. Tämän lisäksi vuosittain ratapölkyiksi kyllästetään noin 10 000 kuutiota puuta.
Tukesin tietojen mukaan kreosoottikemikaalia tuodaan Suomeen noin 4000 tonnia eli 4 miljoonaa kiloa vuosittain.
Kreosootilla pylväiden ikää saadaan venytettyä jopa 50 vuoteen, kun kuparikyllästeillä pylväiden ikä jää noin pariinkymmeneen vuoteen.
Käytön jatko epävarmaa
Kreosootti hyväksytään kyllästeaineena viideksi vuodeksi kerrallaan. Kansallisesti se on hyväksytty vuoteen 2015 asti ja EU:n kautta sen hyväksyntä on voimassa ainakin 2018 saakka. Kreosootti on asetuksenkin mukaan aine, jolle on kuitenkin etsittävä korvaajaa.
– Tällä hetkellä ei varmasti aivan vastaavia aineita ole tullut markkinoille, jotka olisivat yhtä pitkää kestoikää tarjonneet. Tietysti tekniikka kehittyy asentamisenkin suhteen ja esimerkiksi maakosketuksen suhteen tulee uusia ratkaisuja, toiminnanjohtaja Tommi Tähkälä Kestopuuteollisuus ry:stä uskoo.
– Kustannussyytkin ovat varmasti isosti puntarissa. Joudutaan punnitsemaan haittoja ja hyötyjä siinä, että millaisia pylväitä Suomessa pitää jatkossa käyttää, Repo sanoo.
– Tosiasiahan on, että ne ovat ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Eli siinä mielessä olisi varmasti hyvä jossain vaiheessa löytää vähän vähäriskisempiä vaihtoehtoja, ylitarkastaja Kaarina Repo päättää.
Kyllästepylväistä unohtui merkintävaatimus – Tukes myöntää virheen
Punkaharjulla paha kreosoottivuoto – Sähköyhtiö: Halauspuut etsittävä muualta