Tehtaalla Sastamalassa menee lujaa – syynä Ukrainan sota

Tulisena pätsinä loimottavan uunin luukku avautuu, ja tulenkestävään hopeanväriseen huppuun puettu robottikoura nostaa punaisena hehkuvan kranaatinkuoren uunista. Robotti jäähdyttää kranaatinkuoren upottamalla sen vesipolymeeriseokseen.

Meneillään on 155-millisen tykistökranaatin kuoren lämpökäsittely eli karkaisu Nammo Lapua Oy:n Sastamalan tehtaalla Pirkanmaalla.

– Lämpökäsittely on yksi kuoren valmistuksen tärkeimmistä vaiheista. Siinä määritellään materiaalin mekaaniset ominaisuudet. Sen pitää kestää tykinputkessa valtavia voimia ja toisaalta sirpaloitua räjähtäessä oikein, valmistuspäällikkö Rony Lappalainen kertoo.

Jatkossa Nammon Sastamalan-tehtaan robottikoura saa jäähdyttää kranaatinkuoria entistäkin tiiviimpään tahtiin, sillä paikallisjohtaja Ilkka Heikkilän mukaan tehdas on tänä vuonna viisinkertaistamassa tuotantonsa verrattuna Venäjän hyökkäyssodan alkamista edeltäneisiin vuosiin.

Tuotannon kasvun taustalla on Ukrainan sota, sillä tykistöammukset ovat keskeisessä roolissa Suomen Ukrainalle antamassa tuessa. Suoraan Ukrainaan ei Sastamalan tehtaalta tuotteita lähde, vaan Nammo toimittaa kranaatinkuoret ja yhtiön Vihtavuoren tehtaalla valmistetut ammusosat Puolustusvoimille, joka vastaa kranaattien täytöstä. Puolustusvoimien varastoista osa materiaalista lähtee Ukrainaan.

Heikkilän mukaan Sastamalassa on parhaillaan käynnissä yli kymmenen miljoonan euron investoinnit, kun tuotantolinjan alkupään 1980-luvulta periytyvää teknologiaa ollaan modernisoimassa ja samaan aikaan kranaatinkuoria muotoilevia sorveja ollaan uudistamassa.

Kokonaan uusi tehdas?

Heikkilän mukaan Nammolta löytyy valmiutta ja halukkuutta kasvattaa tuotantomääriä merkittävästi vielä tämänvuotisistakin luvuista.

Nammo on tehnyt EU:n ammustuotantoa tukevaan Asap-hankkeeseen hakemuksen, jonka toteutuessa yhtiö rakentaisi kokonaan uuden tuotantolaitoksen tykistökranaateille. Uuden laitoksen kapasiteetti moninkertaistaisi edelleen yhtiön tämänvuotisen, aiemmasta viisinkertaistetun tuotantokapasiteetin.

Heikkilän mukaan uuden laitoksen pystyttäminen edellyttäisi myönteistä päätöstä paitsi EU:ssa myös kotimaassa, sillä hankkeeseen tarvittaisiin rahoitusta myös Suomen valtiolta.

Lue myös: Ammusvalmistaja ei aio alistua lakkokohteeksi, aikoo vedota ministeriöön: ”Kyllähän se harmittaa”

EU:n Asap-hankkeesta on Heikkilän mukaan odotettavissa päätöksiä maalis-huhtikuun aikana. Nammo on yksi EU:n suurimmista tykistöammusten valmistajista, joten Heikkilä uskoo, että yhtiön hakemus ei jää vaille huomiota Brysselissä.

– Toivottavasti ne tahtotilat Ukrainan tukemiseksi, joista päivittäin luemme uutisista, nyt konkretisoituvat, Heikkilä sanoo.

– Jos hankkeelle tulee vihreää valoa, meillä on valmius lähteä tekemään laitehankintoja kesällä. Kyseessä olisi kahden vuoden projekti eli projektiaikataulun mukaan meillä olisi kesällä 2026 uusi tehdas käyttöönottovaiheessa, jos EU:sta ja kotimaasta löytyy tarvittavat tuet.

Uuden tuotantolaitoksen sijoituspaikka voisi Heikkilän mukaan olla Sastamala – etenkin, kun nykyisen tehtaan vierestä löytyisi hyvin tilaa uudelle laitokselle – mutta muitakaan vaihtoehtoja ei ole suljettu pois.

Pirkanmaan rajalla sijaitseva Sastamala jää liian kauaksi Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun kasvukolmion kärjistä, jotta kaupunkien taloudellinen toimeliaisuus vetäisi sitä mukanaan. Väkiluku on laskenut kymmenessä vuodessa noin 2 000 asukkaalla. Vaikka Nammon tehtaan työntekijämäärä lasketaan vain kymmenissä, sen kasvu on kaupungille tärkeää.

Millin sadasosien tarkkuudella

Nammon Sastamalan-tehdas saa tärkeimmän raaka-aineensa suomalaiselta terästehtaalta, josta toimitetaan Sastamalaan rekoilla noin kahdeksanmetrisiä ja 800 kiloa painavia jyhkeitä terästankoja.

Sastamalassa tangoista sahatut teräskappaleet kuumennetaan induktiouunin avulla yli tuhatasteisiksi. Tämän jälkeen niistä muotoillaan hydraulipuristimella kranaatinkuoren aihio, josta sitten sorvaamalla, lämpökäsittelyllä ja pintakäsittelyllä saadaan halutunlainen ammuksenkuori.

Tehtaan tuotantolinja on pitkälle automatisoitu, ja valmistuspäällikkö Lappalaisen mukaan työvoimaa tarvitaan ennen muuta prosessin valvontaan ja laadunvarmistukseen. Tykistöammusten kuorissa laadun pitää olla viimeisen päälle – esimerkiksi kuorien 155 millin kaliiperin pitää olla kohdallaan millin sadasosien tarkkuudella.

Jokainen kranaatinkuori käy läpi muun muassa ultraäänitarkastuksen, jossa tarkastetaan, ettei kuoressa halkeamia.

– Jokainen täältä lähtevä kuori on käynyt läpi sataprosenttisen automaattitarkastuksen ja myös ihmisen tekemän tarkastuksen. Laadunvarmistuksen rooli korostuu tämäntyyppisissä tuotteissa ehkä enemmän kuin joissain muissa tuotteissa, Lappalainen sanoo.

Lähes täydellä kapasiteetilla

Sastamalan tehdas on parin viime vuoden aikana tuotannon kasvun myötä tuplannut työntekijämääränsä nykyiseen neljäänkymmeneen. Lappalaisen mukaan tehtaalla työskennellään tällä hetkellä pääosin kahdessa vuorossa, mutta joissain työvaiheissa töitä painetaan kolmessa vuorossa.

– Tehdas toimii lähes täydellä kapasiteetilla, mutta henkilöstöä ja vuoroja lisäämällä tuotantoa voidaan vielä jonkin verran kasvattaa nykyisestä, Lappalainen sanoo.

Viime vuonna tehtaalle palkattiin Lappalaisen mukaan toistakymmentä uutta työntekijää. Työvoiman saatavuus on Lappalaisen mukaan ollut hyvä, ja pääosin uudet työntekijät ovat löytyneet Sastamalasta. Tehtaan työntekijöistä useimmilla on metallialan koulutus ja kokemusta konepajateollisuudesta. Lisää väkeä tehtaalle ollaan Lappalaisen mukaan palkkaamassa nytkin.

Lappalaisen mukaan Sastamalan tehtaalla on viihdytty hyvin ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Osaltaan työntekijöiden viihtyvyyttä parantaa sekin, ettei ammusten kuoria valmistavalla tehtaalla käsitellä lainkaan räjähtäviä aineita. Ukrainan sodan aiheuttaman kysynnän kasvun myötä näyttää Lappalaisen mukaan siltä, että työt eivät ole aivan heti loppumassa.

– Meillä on työkuorma tiedossa vähintään kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Kovin moni työpaikka tai toimiala ei pysty tällä hetkellä sanomaan samaa, Lappalainen sanoo.

Heikkilän mukaan tilanne on sama muillakin Nammon Suomen-tehtailla. Tilauskannat ovat vahvoja ja liikevaihdon näkymät kasvavia.

– Vaikka sota loppuisi nyt, niin varastoja pitää täyttää vielä monen vuoden ajan. Ainakin vuoteen 2030 asti näkymät ovat aika selkeät, Heikkilä sanoo.

Eettiset kysymykset esille

Koska Puolustusvoimat on Nammon Sastamalan-tehtaan pääasiakas, täytyy kaikkien tehtaalle palkattavien käydä lävitse Puolustusvoimien turvallisuusselvitys. Viiden vuoden välein uusittavat turvallisuusselvitykset eivät ole Lappalaisen mukaan aiheuttaneet pulmatilanteita.

Vahvan Puolustusvoimat-kytkennän takia tehtaalle ei voida palkata ulkomaisia työntekijöitä, sillä heidän kohdallaan riittävän kattavien turvallisuusselvitysten tekeminen ei ole mahdollista.

Turvallisuusnäkökohtien lisäksi rekrytointiprosessissa nostetaan Lappalaisen mukaan esille myös työhön liittyvät eettiset kysymykset.

– Se realiteetti täytyy kaikkien ymmärtää, että täällä tehdään kuoria raskaisiin ammuksiin, joista osa menee välikäsien eli Suomen valtion kautta Ukrainaan, Lappalainen sanoo.

– Ennen Ukrainan sotaa tilanne oli vähän toinen. Silloin tuotteet menivät varastoon pahan päivän varalle ja toivottiin, ettei sitä pahaa päivää koskaan tule. Nyt konkretia on käynnissä.

Ilkka Heikkilä ymmärtää, että ammustuotannossa toimiminen voi herättää ristiriitaisia ajatuksia.

– Kaikkihan me tietysti rauhaa toivomme. Totta kai se on ristiriitainen asia, että tuotteidemme kysyntä kasvaa Euroopassa käytävän sodan takia, mutta sille me emme mahda mitään. Meidän roolimme on tehdä parhaamme, että pystymme vastaamaan meille tuleviin kyselyihin, Heikkilä sanoo.

Lue myös: Ukraina iski dronella öljynjalostamoon Venäjällä – taas