Krista Pärmäkosken päätös suututti Suomen hiihtotähdet – myöntää nyt todellisen syyn: "Ilmapiiri tuntui syövän elävältä"

Krista Pärmäkosken päätös jättäytyä hiihtomaajoukkueen ulkopuolelle sai happaman vastaanoton joukkuekavereiden keskuudessa. Riita henkilöityi Pärmäkosken valmentajan Matti Haaviston maajoukkuepestiin.

Pärmäkoski ilmoitti yllättäen vuonna 2019, että hän jää sivuun hiihtomaajoukkueen toiminnasta ja jatkaa harjoittelua erillään muusta ryhmästä. Hiihtotähti palaa tapauksen taustoihin keskiviikkona julkaistussa kirjassaan Avoin: Krista Pärmäkoski (Gummerus).

Matti Haavisto oli toiminut Pärmäkosken henkilökohtaisena valmentaja hiihtäjän teini-iästä lähtien. Vuonna 2018 hänestä tuli maajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhän jätettyä tehtävänsä heikosti menneiden olympialaisten jälkeen.

Haaviston kaksoisrooli maajoukkueen ja Pärmäkosken valmentajana joutui suurennuslasin alle ja herätti joukkueessa tyytymättömyyttä. Kirjan kirjoittaneen Yle Urheilun toimittajan Laura Arffmanin puoliso Anssi Pentsinen kertoo, miten asia tuli ilmi Pärmäkoskelle.

– Kerroin Kristalle, että joukkueen sisälle oli muodostunut kuppikuntia. Tilannetta hämmensivät myös ulkopuoliset tahot, jotka vaativat valmennusjohdon vaihtoa, Pentsinen sanoo.

Ennen kauden viimeistä Suomen cupin viikonloppua urheilijoiden mielipide saatettiin Hiihtoliiton johdon tietoon. Pärmäkoski pettyi tapaan, jolla asia käsiteltiin joukkueessa.

– Oli käynyt ilmi, ketkä joukkueesta olivat Mattia vastaan. Hyökkäys Mattia kohtaan oli myös isku vasten Kristan kasvoja. Hän toivoi, että joku naisista olisi keskustellut asiasta ajoissa hänenkin kanssaan, Arffman kirjoittaa.

Haavisto savustettiin ulos päävalmentajan paikalta kevään 2019 päätteeksi, mutta siirtyi sopimuksensa loppuun asti valmennuksen esimieheksi maajoukkueen johtajan tehtävään.

Hiihtäjät estivät osallistumisen maajoukkueen leirille

Pärmäkoski ilmoitti samana keväänä 2019 jättäytymisestä maajoukkueen ulkopuolelle. Hän jatkoi Haaviston valmennuksessa. Hän perusteli tuolloin ratkaisuaan kehitykseen tähtäävällä riskinotolla, joka oli hyvä ottaa arvokisattomana talvena.

– Todellisuudessa syy oli se, ettei maajoukkueessa jatkaminen tuntunut Matin kohtelun jälkeen enää mielekkäältä. Krista kertoo, että hän halusi pitää periaatteistaan kiinni ja puolustaa Mattia, kirja paljastaa.

Pärmäkoski harjoitteli tämän jälkeen muun muassa Ruotsin maajoukkuehiihtäjien kanssa. Kokemus oli silmiä avaava.

– Harjoitukset olivat kovia ja niissä mentiin täysillä. Happoa ja kuormitusta ei pelätty. Toisinaan Suomessa suhtauduttiin koviin tehotreeneihin varoen ja pysyteltiin mielellään reilusti kisavauhdin alapuolella. Ruotsissa vaikutti olevan toisin. Treeneissä vallitsi hiljaisuus ja keskittyneisyys. Kunnioitus valmentajaa kohtaan huokui kaikesta tekemisestä.

Syksyllä eteen tuli kiusallinen tilanne, kun Pärmäkoski sai huomata olevansa samalla korkeanpaikan leirillä muiden suomalaishiihtäjien kanssa. Hän koki, että muut eivät katsoneet hänen itsenäistä toimintaansa hyvällä.

– Krista koki, ettei hän kuulunut joukkoon, ja myös maajoukkueen muut urheilijat vaikuttivat olevan vahvasti sitä mieltä. Kristasta tuntui, että etenkin yhteisissä ruokailuhetkissä hänen olisi toivottu olevan jossain aivan muualla. Ilmapiiri tuntui syövän hänet elävältä.

Seuraava vastaava tilanne olisi tullut eteen pari kuukautta myöhemmin, mutta nyt hiihtäjien suhtautuminen kiristyi.

– Oloksen ensilumenleirillä marraskuussa valmennus oli ehdottanut, että Krista voisi osallistua joukkueen yhteisiin tehoharjoituksiin, mutta muut hiihtäjät päättivät, ettei se sovi.

– Krista kyllä ymmärsi, että oli itse halunnut jäädä yksin harjoituskauden ajaksi, mutta perustelut, joiden mukaan hän olisi tehotreeneissä vienyt muilta maajoukkuevalmentajien aikaa, tuntuivat ohuilta.

Lainaukset ovat Laura Arffmanin kirjoittamasta kirjasta Avoin: Krista Pärmäkoski (Gummerus), joka julkaistaan keskiviikkona.

Lue myös:

    Uusimmat