Kuinka nopeasti ymmärrät, mitä videon henkilö yrittää tehdä? Johns Hopkinsin yliopistossa testattiin "laatikkovideota", joka paljasti jotakin ihmisaivoista.
Tutkijoiden mukaan ihminen kykenee vain toimintaa seuraamalla tulkitsemaan, mitä toinen ihminen yrittää tehdä. Johns Hopkinsin yliopiston tutkimus aiheesta julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.
– Ihminen voi saada tietää, mitä toinen yrittää oppia ympäristöstään vain katsomalla, miten toisen keho liikkuu, tutkimusta tekemässä ollut psykologian ja aivotieteiden apulaisprofessori Chaz Firestone kuvailee tiedotteessa.
– Toimimme tällä tavalla koko ajan, mutta sitä on tutkittu hyvin vähän.
Lue myös: Kanadassa sijaitseva tosielämän optinen illuusio laittaa mielen solmuun – "Miksi se pienenee?"
Pystytkö arvioimaan, mitä videolla yritetään tehdä?
Tutkimuksessa havainnoitiin toimintaa, jonka tarkoituksena on oppia jotakin. Toimintaa kutsutaan episteemiseksi toiminnaksi.
Kokeisiin osallistui 500 yhteensä ihmistä. Kokeissa sekä kuvattiin että katsottiin videoita, joissa ihminen ottaa käsiinsä laatikon ja ravistelee sitä. Laatikoissa oli ravistelukierroksesta riippuen joko eri määriä kolikoita, tai pallo, sylinteri tai kuutio.
Yhdellä videolla ihminen ravistaa laatikkoa saadakseen tietää, kuinka monta esinettä sen sisällä on. Toisella videolla ravistelun tarkoitus on saada tietää, minkä muotoinen asia laatikon sisällä on. Koehenkilöistä suurin osa pystyi vain katsomalla arvioimaan, kumpi video on kyseessä. Kokeile, pystytkö itse! Katso yllä oleva video!
Lue myös: Hoksaatko, mistä on kyse? Kuva jättimäisistä lampuista hämmentää somessa: "Kesti aika pitkään tajuta"
Katsojat kykenivät päättelemään videon tarkoituksen
Ihminen saattaa esimerkiksi panna jalkansa uima-altaaseen mennäkseen uimaan tai vain kokeillakseen, miten lämmintä vesi on. Videotesteihin turvautuneet tutkijat uskoivat, että vain toimintaa seuraamalla voi arvata, kumpi tilanne on kyseessä.
Tämä vaikuttaisi olevan totta.
Ensimmäisellä "laatikkokierroksella" oikein vastasi keskimäärin 76,2 prosenttia katsojista. Kun kolikoita tai muotoja lisättiin laatikkoon, tulos pysyi; 65,9 prosenttia arvasi ravistelun tarkoituksen edelleen oikein.
Kolmoskierroksella koetta vaikeutettiin lisää: laatikossa oli aina 20 pientä kuutiota, mutta ohje ravistelijoille ei muuttunut. Katsojat kykenivät silti arvaamaan ravistelun tarkoituksen oikein 63,69 prosentissa tapauksista.
– Ihmiset tapaavat ravistaa [laatikkoa] ylös-alas selvittääkseen määrän. Muodon suhteen he tapaavat ravistaa sivulta sivulle, koska on helpompaa selvittää, onko kyseessä kuutio vai pallo riippuen siitä, liukuuko vai pyöriikö esine, tutkimusta tehnyt Sholei Croom kuvasi Cosmos-sivustolle.
Croomin kuvauksen mukaan videolla vasemmalla oleva henkilö hakee siis määrää, oikealla oleva taas muotoa.
Lue myös: Hääpukuostoksilla ollut Tessa nappasi karmivan kuvan – huomaatko, mikä on vialla?
Se, arvasiko laatikon ravistaja sisällön oikein, ei vaikuttanut katsojien tuloksiin. Vaikka katsomisohje olisi riisuttu muotoon "miksi uskot ihmisen ravistavan laatikkoa?", 75 prosenttia katsojista kykeni päättelemään, että videoilla yritetään saada tietoa laatikon sisällä olevista esineistä.
– Kun ajattelee kaikkia mielessä tapahtuvia laskelmia, jotka on tehtävä ymmärtääkseen, mitä toinen ihminen yrittää oppia, prosessi on huomattavan monimutkainen. Löydöksemme osoittavat, että ihmiset tekevät sen helposti, Firestone kuvaa.
Lue myös: "Aivoni kieltäytyvät uskomasta, että tässä kuvassa on neljä ihmistä" – tolkuton somekuva aiheuttaa hämmennystä
Lue myös: TikTokissa ihmetellään: Miten peili "näkee" piilotetun esineen?
Katso myös: Huikea optinen illuusio! Mies tasapainoilee kallioseinämällä, mutta mistä oikeasti onkaan kyse?
0:15
Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää...
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Johns Hopkins, Proceedings of the National Academy of Sciences, Cosmos, IFLScience