Mikä näistä kuvista on "se oikea"? Tutkimus paljasti jotakin kiinnostavaa valemuistoista

Moni muistaa Pikachu-pokémonin hännässä mustan raidan, jota ei ole, tai keppiä ja reppua kantavan "vaeltajaemojin", jota ei oikeasti ole ilmeisesti koskaan ollutkaan. Tätä kutsutaan Mandela-efektiksi.

Efektistä kiinnostuneet Chicagon yliopiston tutkijat päättivät testata ilmiötä ja havaitsivat muun muassa, että se on todella olemassa, mutta sen syntysyyt ovat hämärän peitossa. Tutkimuksen ennakkoversio julkaistiin Psychological Science -lehdessä.

Lue myös: Minkä värinen on Pikachun häntä? Testaa tietovisassamme, mitä kaikkea muistatkaan väärin – oudolle ilmiölle on selitys

Koehenkilöt toistivat samaa virhettä, vaikka uskoivat olevansa oikeassa

Kokeessa osanottajat katselivat kuvia tutuista logoista, hahmoista tai maskoteista. Osa kuvista oli käsitelty suosittujen Mandela-efektien mukaisiksi. Mukana oli myös aito kuva sekä kontrollikuvia, johon oli tehty muunlaisia muutoksia.

Osanottajien tuli valita kuvajoukosta alkuperäinen eli oikea kuva ja kertoa, miten varmoja he ovat valinnastaan.

Mandela-efektin leiman sai vääränlaiseksi muokattu kuva, joka valittiin säännönmukaisesti aina uudelleen ja jonka ihmisjoukko säännönmukaisesti muisti väärin, mutta oli varma muistonsa oikeellisuudesta.

Kävi ilmi, että koeyleisö muisti tietyt kuvat johdonmukaisesti väärin, minkä lisäksi aina tietty väärä kuva valittiin oikeaksi.

– Efekti on todella kiehtova, koska se osoittaa, että ihmisten valemuistoissa on johdonmukaisuuksia kuvista, joita he eivät oikeasti ole koskaan edes nähneet, kuvailee apulaisprofessori Wilma Bainbridge tiedotteessa.

Osaisitko itse? Valitse näistä kuvista ne aidot ja ja alkuperäiset:

Mandela-efekteiksi luettuja kuvia olivat esimerkiksi C3PO, jonka jalat ovat valemuistoista huolimatta eriväriset; Fruit of the Loom -paitojen logo, jonka taustalla moni muistaa ruskean runsaudensarven; Pikachu, jonka hännässä ei suinkaan ole mustaa raitaa, sekä Monopoly-pelin mies, jolla ei ole monokkelia, vaikka valemuisto näin väittääkin.

Kaiken kaikkiaan seitsemän kuvaa sai Mandela-efektin leiman. Yllä olevassa kuvassa ylin rivi sisältää alkuperäiset ja oikeat kuvat. Keskirivi on "Mandela-rivi".

Tutkijoiden mukaan oikean kuvan löytämisen todennäköisyys oli hämmästyttävän pieni, kun otetaan huomioon, että kuva oli koehenkilöiden mukaan heille tuttu ja että he olivat myös varmoja kuvavalinnoistaan.

"Rikkaalla ukolla" ei ollutkaan monokkelia

Toisessa kokeessa ihmisille näytettiin alkuperäistä, muokkaamatonta kuvaa. Heitä pyydettiin tutustumaan otokseen kertomatta, että myöhemmin heiltä kysyttäisiin tietoja kuvasta.

Kun koehenkilöitä sitten pyydettiin hetkeä myöhemmin valitsemaan oikea kuva oikean ja manipuloidun kuvan väliltä, henkilöt valitsivat säännönmukaisesti Mandela-efektin leiman saaneita kuvia huolimatta siitä, että olivat vain hetkeä aiemmin nähneet kuvasta oikean version. Moni muokatun kuvan valinneista kertoi esimerkiksi nähneensä äsken tutkimassaan oikeassa kuvassa Fruit of the Loom -logossa ruskean korin, vaikka näin ei ollut.

Mandela-efektin voisi selittää niin kutsuttu skeemateoria, jossa ihminen "täyttää" itse puuttuvat kohdat muistoonsa. Jos henkilö esimerkiksi ei muista, miltä Monopoly-pelin mies näyttää, hän voisi oletuksensa ja odotustensa perusteella olettaa, että "rikkaalla ukolla" on monokkeli.

Tässäkin teoriassa kuitenkin on aukko: kun koehenkilöiden piti valita oikea logo kolmesta kuvasta, he valitsivat Mandela-efekteistä tutun kuvan, vaikka toinen manipuloitu kuva olisi ollut loogisempi. Koehenkilöt esimerkiksi valitsivat ruskean runsaudensarven sisältävän Fruit of the Loom -logon, vaikka tarjolla olisi ollut logo, jossa hedelmien alla on lautanen.

– Se, että henkilöt valitsivat runsaudensarven lautasen sijaan, vaikka lautanen liittyy enemmän hedelmiin, on todiste skeemateorian selitystä vastaan, tutkimusta tehnyt Deepasri Prasad kirjoitti tiedotteessa.

Koehenkilöiden tekemälle valintavirheelle ei löytynytkään yhtä selkeää selitystä. Ihmiset tekivät jostakin syystä muistivirheitä, vaikka väittivät tunteneensa kokeessa käytetyt kuvat hyvin.

– Löysimme siis kokoelman kuvia, jotka aiheuttavat johdonmukaisia ja jaettuja valemuistoja ihmisissä. Tämä johtaa uusiin kysymyksiin valemuistoista, tutkijat toteavat.

– Osoitamme, ettei Mandela-efektiä voi selittää universaalisti yhdellä teorialla. Kenties eri kuvat aiheuttavat efektiä eri syistä.

Lue myös: Muistatko sinäkin tämän yksityiskohdan Britney Spearsin legendaarisesta musiikkivideosta? Väärin muistettu – "Hänellä ihan varmasti oli sellainen"

Katso myös: Tutut ja arkipäiväiset logot pursuavat erilaisia piilomerkityksiä! Oletko tajunnut näitä?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet:  Iflscience.com, News.uchicago.edu, Psyarxiv.com