Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Pääkuvan videoNäin ohitat turvallisesti |
Kysymys: Kuinka pitkään autolla voi ajaa bensavalon sytyttyä?
Vastaus: Varmasti jokainen autoilija on joskus miettinyt, paljonko autolla vielä uskaltaa ajaa polttoaineen merkkivalon syttymisen jälkeen. Asiaan on kuitenkin käytännössä mahdotonta antaa yksiselitteistä, yleispätevää ohjetta.
Omassa autossani polttoaineen merkkivalo syttyy, kun tankissa on jäljellä noin kuusi litraa polttoainetta. Tässä on kuitenkin jonkin verran automerkki- ja mallikohtaisia eroja, joten oman auton kohdalta asia kannattaakin varmistaa juuri kyseisen auton käyttöohjekirjasta.
Monta muuttujaa
Vaikka jäljellä olevan polttoaineen tarkan litramäärän tietäisikin, on sillä päästävän kilometrimäärän määritteleminen silti haasteellista. Mukana on monta muuttujaa, kuten auton polttoaineenkulutus, kuljettajan ajotapa, renkaat, ajoympäristö, ajonopeus ja kuormitus.
Paljon pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä sisältävää kaupunkiajoa tai moottoritienopeuksia pääsee ajamaan huomattavasti lyhyemmän matkan kuin rauhallista, tasaista maantieajoa. Vastaavasti suksiboksi tai perävaunu nappaavat oman lisänsä.
Tankkaamalla ajoissa välttää monta ongelmaa
Totta puhuen en näe kysyttyä tietoa kovinkaan tärkeänä. Pikemminkin kehottaisin minimoimaan riskit ja tankkaamaan auton ihan viimeistään siinä vaiheessa, kun polttoaineen merkkivalo syttyy. Viimeisillä höyryillä ajelemiseen liittyy aina se riski, että auto jättää tielle. Pahimmillaan polttoaineen loppumisen seurauksena voi auton moottori tai pakokaasujärjestelmä vaurioitua.
Talvella saattaa joskus käydä niin, että polttoaineen täyttöluukun kansi on jäätynyt kiinni. Tankissa tulisikin pitää aina sen verran polttoainetta, että sillä pääsee tarvittaessa ajamaan johonkin lämpimään pysäköintihalliin sulattelemaan autoa ja sieltä vielä takaisin huoltoasemalle tankkaamaan - ilman, että polttoaineen loppumista pitää jännittää.
Yhä useammasta autosta löytyvä polttoainetoiminen lisälämmitin on yleensä ohjelmoitu niin, ettei se enää käynnisty polttoaineen merkkivalon sytyttyä. Tällöin luvassa on kylmäkäynnistys ja muutenkin kylmää kyytiä. Käytännössähän polttoainetoiminen lisälämmitin käy pakkasilla usein myös ajon aikana – kuljettajan asiaa edes tiedostamatta. Nykymoottorit itsessään tuottavat varsin vähän ns. hukkalämpöä, jolla matkustamon lämmitys on perinteisesti hoidettu.
Muista tankata!
Niin erikoiselta kuin se tuntuukin, polttoaineen loppuminen on yksi yleisempiä syitä, miksi autoilijat soittavat Autoliiton tiepalveluun. Ilmiö on oikeastaan jopa pahentunut sen myötä, kun autoihin on tullut ajotietokoneen range-toiminto, joka näyttää toimintasäteen jäljellä olevalla polttoainemäärällä.
Nykyään ihmiset luottavat turhan sokeasti ajotietokoneen näyttämään kilometrimäärään ja ajavat tankin entistä tyhjemmäksi. Jos ajotietokoneen näyttöä on vilkaissut matkalle lähdettäessä, on kilometrimäärä saattanut muuttua matkalla hyvinkin radikaalisti, esimerkiksi moottoritieosuudella kovempia nopeuksia ajettaessa.
Milloin tankkaaminen kannattaa auton kannalta tehdä?
Varmin tapa saada ajotietokone tai polttoainemittari sekaisin - tai ainakin epätarkoiksi - on tankata useita kertoja peräkkäin pieniä määriä niin, että tankki jää aina vajaaksi.
Joidenkin automerkkien kohdalla epätarkkuutta aiheutuu myös tankattaessa pieniä määriä tankin ollessa lähes täynnä. Tämä ilmiö tulee vastaan esimerkiksi autokorjaamojen sijaisautojen kohdalla, jotka asiakas tankkaa aina palauttaessaan täyteen. Pääsääntöisesti näillä sijaisautoilla ajetaan vain muutamia kilometrejä tankkausten välillä.
Ajotietokone ja polttoainemittari näyttävät varmimmin oikein, kun alun perin täysi tankki ajetaan viimeiselle neljännekselle, jonka jälkeen se tankataan täyteen viimeistään polttoainevalon syttyessä. Toki näiden järjestelmien toiminnassa ja herkkyydessä on myös paljon automerkki- ja mallikohtaista vaihtelua.