Perintöasioista ei aina uskalleta keskustella etukäteen. Asiantuntija kuitenkin kannustaa testamentin laatimiseen.
Vain 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, selviää Danske Bankin kyselytutkimuksesta. Miksi niin harva tekee testamentin?
– Testamentin tekeminen saatetaan herkästi kokea kalliiksi, ei tunneta asiaa, tai sitten se saatetaan kokea tarpeettomaksi esimerkiksi ydinperheissä, toteaa Danske Bankin yksityispankkitoiminnasta vastaava johtaja Jussi Pohjolainen MTV Uutisille.
Pohjolaisen mukaan lakisääteinen perimisoikeusjärjestys ei ota huomioon nykyaikaisia monimuotoisia omaisuus- ja perherakenteita. Siksi myös syitä poiketa järjestyksestä on monia.
– Ihan ääripäässä jos katsotaan, lapsiperheissä puoliso ei ole lähtökohtaisesti perimisoikeuden piirissä.
Vaikka moni on tyytyväinen lain säätelemään perimysjärjestykseen, perhetilanteet ja ihmisen varallisuus vaihtelevat. Yleisesti ottaen ihmisten varallisuus on lisääntynyt, ja esimerkiksi uusperhekuviot voivat mutkistaa perimysjärjestystä.
Avio-oikeudella ja kuolinjärjestyksellä on uusperheissä suurempi merkitys.
Lue myös: Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi kaikkein varakkaimpia, pienten perintöjen verotus kiristyisi
Mitä jos löytää iäkkäänä uuden rakkauden ja perustaa yhteisen kodin?
Jos avioehtoa ei ole ja varakkaampi puoliso kuolee ensin, hänen omaisuudestaan maksetaan tasinkoa leskelle.
Entä jos löytää iäkkäänä uuden rakkauden?
Varallisuutta voi löytyä jo, ja molemmilla puolisolla voi olla edellisistä suhteistaan aikuisia lapsia. Tällöin korostuvat omistus- ja hallintaoikeus testamenttia laatiessa.
Myös sinkkutalouksia on Suomessa enemmän. Mahdollista on testamenttaa omaisuus myös esimerkiksi hyväntekeväisyyteen.
Tiesitkö? Aviopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos perittävällä on lapsia.
Avopuoliso ei peri koskaan ilman testamenttia eikä avoleski saa lesken asumisoikeutta kotiin.
Uusperheelliset tarvitsevat lähes poikkeuksetta testamentin ja avio- tai avoehdon.
Lasten kannattaa periä oma vanhempansa testamentilla.
Jos perillisiä ei ole, ilman testamenttia omaisuus menee valtiolle. Serkut eivät enää voi periä.
Lähde: Danske Bank |
Haastava keskustelu monelle
Monelle testamentin puheeksi ottaminen ruokapöydässä voi tuntua kiusalliselta.
– On tietenkin ihan inhimillistä, että oman kuolevaisuuden käsittely ja kohtaaminen voi olla vähän haastavaa, ja suunnitellaan mieluummin elämää, sanoo Pohjolainen.
Mitä testamenttia laatiessa on hyvä tiedostaa?
– Tärkeintä on kirkastaa oma tahtotila. Mitä haluaisi tapahtuvan ja toisaalta, mitä ei haluaisi tapahtuvan, sanoo Pohjolainen.
Lue myös: Koituisiko Ruotsin malli verotuksessa pienten perinnönsaajien kohtaloksi? "Ihmisten kannattaa olla tarkkana"
Testamentti kannattaa laatia asiantuntijan kanssa – nämä ovat tyypillisimmät sudenkuopat
Pohjolainen kannustaa laatimaan testamentin sudenkuoppien välttämiseksi ja muotoseikkojen muistamiseksi asiantuntijan kanssa. Monet perheoikeuteen erikoistuneet juristit pankeissa neuvovat testamentin laatimiseen liittyvissä asioissa.
– Tyypillisimmät sudenkuopat liittyvät siihen, ettei oteta selvää, tehdään itse, tai pahimmassa tapauksessa kopioidaan naapurilta, ja sitten se oma tahtotila ei toteudu.
Myös testamentin päivittäminen unohtuu monelta, kun elämäntilanne, varallisuus tai lähipiiri muuttuu.
Testamentti tehdään kirjallisena, ja se pitää päivätä ja allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.