Koronavirus peruutti Sveitsin MM-kisat, joten Suomi voi pitää mestarin titteliä vuoden pidempään. MTV Urheilu perkasi läpi, miten kultaleijonien kausi sujui ja missä heidän uransa menee.
Suomi aloitti vuosi sitten MM-kisat Slovakiassa ja kaatoi heti alkusarjassa Kanadan 3–1. Siitä alkoi ilotulitus, joka päättyi Suomen kiekkohistorian kolmanteen maailmanmestaruuteen.
Juhlinta oli perusteellista ja ansaittua, mutta sen jälkeen koitti jälleen paluu arkeen. Monen maisema vaihtui, ja esimerkiksi NHL-maailman puolelle siirtyi kuusi pelaajaa (Kaapo Kakko, Veini Vehviläinen, Oliwer Kaski, Jani Hakanpää, Joel Kiviranta ja Eetu Luostarinen).
Onnistuminen arvokisoissa voi antaa pontta uralle, ja niin se monelle pelaajalle tekikin. Kaikki eivät tietenkään voi isosta joukosta onnistua täydellisesti, mutta kokonaisuutena Kultaleijonat vol. III on ryhmä, joka on menossa edelleen urallaan eteenpäin.
Maalivahdit:
Kevin Lankinen, Rockford IceHogs
Maailmanmestaruuden takuumies lähti tavoittelemaan ensimmäistä NHL-ottelua maalin suulla, mutta haaveeksi jäi ainakin toistaiseksi. Toinenkin Pohjois-Amerikan kausi kului AHL:ssä. Chicago Blackhawks uskoo kuitenkin Lankiseen, sillä hän sai kahden vuoden jatkosopimuksen.
Jussi Olkinuora, Admiral Vladivostok
Edellinen kausi Pelicansissa antoi kovan nosteen uralle, mutta KHL:n Vladivostokissa ei sujunut aivan yhtä hyvin. Reissu jäi 31 otteluun ja yhteen kauteen. Kaukoidässä pelaava seura jäi itäisessä konferensissa viimeiseksi. Torjuntalukemat olivat kuitenkin kelvolliset: torjuntaprosentti 92,9 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,51.
Veini Vehviläinen, Cleveland Monsters
Palokan Kiekon kasvatilla ei ollut alun perinkään isoja mahdollisuuksia pelaavien NHL-maalivahtien joukkoon. Vehviläinen sai kuitenkin hyvää kokemusta AHL:stä ensimmäisellä Pohjois-Amerikan kaudellaan. Tilille kertyi 33 ottelua. Nyt vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä peliaika Blue Jacketsissa on tiukassa vastaisuudessakin.
Puolustajat:
Mikko Lehtonen, Jokerit
Hommat eivät olisi paljon hienommin voineet mennä. Nousi peräti koko KHL:n parhaaksi puolustajaksi ja sai NHL-seurat taistelemaan itsestään. Valitsi Toronto Maple Leafsin, jossa mahdollisuuksia murtautua neljän pakin joukkoon. Myöhäisherännäinen puolustaja on nyt elämänsä lennossa.
Mikko Lehtosen ura on kovassa nosteessa.
Atte Ohtamaa, Lugano/Barys Nur-Sultan
Käytti mahdollisuutensa siirtyä Kärpistä ulkomaille. Kaudesta tuli värikäs, kun lainajakso Luganossa päättyi ja Sveitsi vaihtui kesken kauden KHL:ään. Teki Nur-Sultanissa komeat pisteen, kun nakutti 36 ottelussa tehot 6+15=21. Ensi kaudeksi sopimus Lokomotiv Jaroslaviin.
Petteri Lindbohm, Lausanne
Voiko tämä kovaotteinen ja jykeväraaminen puolustaja olla vasta 26-vuotias? Tuntuu, että hän olisi pelannut jo 30 vuotta ammattilaisena. Eurotasolla huippupuolustaja ja Lausannen kantavia voimia toisellakin kaudella. Teki viime kaudella 50 ottelussa kahdeksan maalia, mikä on puolustuspelitaidoistaan tunnetulle pakille hyvä määrä. Tehosaldokin oli 13 plussalla
Henri Jokiharju, Buffalo Sabres
Sai pelata nyt ensimmäisen kerran koko kauden ylhäällä NHL-ryhmässä. Erittäin kypsä pakki 20-vuotiaaksi. Luistelee hienosti, ja tekee kiekollisesti järkeviä ratkaisuja. Saavuttanut Sabresin valmennuksen luottamuksen. Kun peruspeli on kunnossa, on aineksia nousta vieläkin hyökkäävämpään rooliin. Itsekriittinen tyyppi, voisi olla joskus itselleen jopa vähän armollisempi.
Niko Mikkola, San Antonio Rampage/St. Louis Blues
Kotkan siipivälillä operoiva pakki sai maistaa NHL:ää viiden ottelun ajan. Pääsi kehiin San Jose Sharksia vastaan, kun Colton Parayko ja Carl Gunnarsson olivat sivussa. Pääosin kausi sujui farmissa – samaan tasaiseen tyyliin kuin viime kaudellakin. Bluesin johto pitää Mikkolan kaltaisista isokokoisista puolustajista, mutta vakiopaikka NHL:ssä on kovan työn ja vähän onnenkin takana.
Oliwer Kaski, Grand Rapids Griffins/Charlotte Checkers
Kaski sai havaita, miten iso hyppäys SM-liigan huipulta on NHL:ään. Oli Suomessa sarjan paras pakki, mutta ei saanut edes näyttöpaikkaa NHL:n huonoimmassa joukkueessa Detroit Red Wingsissä. Sitten tulikin kauppa Carolina Hurricanesin organisaatioon. Tulevaisuus on auki, ei sopimusta ensi kaudeksi.
Miika Koivisto, SC Bern/Växjö Lakers
Kausi oli hyvin kaksijakoinen. Sveitsissä homma ei lähtenyt rullaamaan laisinkaan. Ruotsissa sen sijaan peli ja rooli loksahtivat paremmin kohdalleen, ja Koivisto pääsi taas käyttämään vahvuuksiaan hyökkäyspelissä ja ylivoimalla. Pelasi lähes koko ajan tasakentällisin Ilari Melartin parina, ja homma toimi. Ensi kausikin jatkuu Växjössä.
LUE MYÖS: Kaapo Kakko, 18, teki tempun, joka sekoitti koko Suomen kansan – tämä sai Leijonat tekemään poikkeuksellisen ratkaisun MM-kisoissa
Jani Hakanpää, San Diego Gulls/Anaheim Ducks
Jykevän MM-turnauksen kautta takaisin toiseen NHL-yritykseen. Alkukausi oli välillä hakemista AHL:ssä, mutta pääsi loppukaudesta irti Ducksissa viiden ottelun ajan – teki avausmaalinkin. Sai palkinnoksi uuden vuoden diilin, vaikka joutuikin vähän alentamaan palkasta. Käyttöä NHL-kehissä, jos pysyy kyydissä kovassa tempossa.
Hyökkääjät:
Toni Rajala, ECH Biel-Bienne
On noussut Sveitsissä koko sarjan ehdottomaan kärkikaartiin. Nauttii isoa luottamusta ja iskee tehoja. Oli viime kaudella NLA:ssa pistepörssin kutonen iskettyään lähes pisteen peliä kohti. Sarjan hyökkäävä pelityyli sopii hyvin 29-vuotiaalle taiturille, joka on kypsynyt pelillisesti paljon nuoruusvuosistaan.
Juho Lammikko, Kärpät
Paluu Suomeen Pohjois-Amerikan vuosien jälkeen antoi hyvän nosteen ja lisäsi itseluottamusta. Nousi Kärppien kantavaksi voimaksi ja yhdeksi SM-liigan näkyvimmiksi hyökkääjiksi. Profiloitunut rikkovan roolin runnojaksi, mutta näytti, että pelipäätä ja kiekollisia taitoja löytyy paljon. Seuraavan kauden osoite auki, mutta ottajia kyllä riittää.
Juho Lammikon seuraava askel saattaa olla paluu NHL:ään.
Niko Ojamäki, Tappara
Nousi kansan tietoisuuteen MM-kisoissa. Kelvollinen kausi Tapparassa (19+16), mutta olisi voinut saada itsestään vieläkin enemmän irti. Erinomainen ylivoimapelaaja, jolla on erikoisominaisuutena vahva laukaus. Jatko auki.
Harri Pesonen, SCL Tigers
Pelasi jo kuudennen kautensa Sveitsissä. Löytänyt tasaisen vahvan tason peliinsä. Luistelu maistuu ja tehojakin syntyy. Sveitsin pistepörssissä kymmenes, mutta joukkueella ei kulkenut. Kauden loppuminen ennen aikojaan oli helpotus, sillä edessä olisivat olleet karsinnat. Siirtyy ensi kaudeksi KHL:n Metallurg Magnitogorskiin.
Sakari Manninen, Salavat Julajev Ufa
Sakari nousi sankariksi MM-kisoissa ykkösketjussa Harri Pesosen ja Kaapo Kakon vierellä. Tarjouksia sateli komean Jokereiden kauden ja MM-kisojen jälkeen NHL-seuroiltakin, mutta sitkeä ja hyvin liikkuva hyökkääjä valitsi KHL:n. Tehoja syntyi vähemmän kuin aiemmalla kaudella Jokereissa, mutta kyllä Manninen ehti jälleen esittää huipputaitojaankin.
Veli-Matti Savinainen, Jokerit
Aika rikkonainen kausi. Oli loukkaantumisia, ja roolikin oli vähän hakusessa. Vauhtiin päästessään osoitti kuitenkin olevansa erinomainen yhdistelmä raatajaa ja taitoniekkaa. Joutuu tekemään koko ajan lujaa töitä pysyäkseen KHL:n kovassa vauhdissa.
Jere Sallinen, HIFK
Sallinen kuuluu siihen pelaajakategoriaan, joka ei varsinaisesti petä koskaan. Oli yksi HIFK:n pelin sieluista. Fyysisesti ja henkisesti vahva huippu-urheilija. Valmennus otti kesken kauden kapteenin arvon pois Lennart Petrellille ja antoi sen Salliselle.
Kristian Kuusela, Tappara
Maailmassa voi pettää moni asia, mutta Kuusela ei koskaan. Yksi kaikkien aikojen parhaista SM-liigapelaajista jaksaa lietsoa Tapparaa eteenpäin kaudesta toiseen. Edelliskaudella 54 pistettä 60 ottelussa, nyt yksi piste vähemmän 55 ottelussa. Hatut pois päästä! Eikä tämä ura mihinkään ole loppumassa, vaikka mittarissa on 37 vuotta.
Joel Kiviranta, Dallas Stars/Texas Stars
Aikamoinen nousu vuoden aikana. Vaasan Sportista MM-kisoihin ja sitä kautta NHL-maailmaan. Pääsi pelaamaan 11 ottelua Dallas Starsissa ja iski ensimmäisen maalinsakin. Onko Kiviranta valmis keikkumaan farmin ja NHL:n rajalla vuosikausia vai nouseeko houkutus Eurooppaan palaamisesta liian isoksi?
Juhani Tyrväinen, Luulaja
Lähti varttuneella iällä ensimmäistä kertaa ulkomaille ja oppi heti talon tavoille Ruotsissa. Nousi kannattajien suosikkipelaajaksi ja rooli kasvoi: oli kauden päätteeksi jo ykkössentteri. Onnistui jopa muovaamaan taklauspeliään Ruotsin pelityyliin – aina ei tarvitse ajaa täysillä vastaan. Suursuosiossa Luulajassa, mistä kertoo, että huutokaupassa Tyrväisen paidat olivat kolmen kysytyimmän joukossa.
Juhani Tyrväinen onnistui avauskaudellaan SHL:ssä.
Marko Anttila, Jokerit
MM-kisojen suuri hahmo on aina oma itsensä, mutta ulkopuolinen maailma asetti kohtuuttomat odotukset KHL-kaudelle. Sesonki lähti kangerrellen liikkeelle, mutta sai tehojakin irti kauden edetessä. Teki toisena kautena 11 maalia, mikä on hyvä määrä jarruketjun laiturille. Luistelulle naureskellaan, mutta pitää ottaa huomioon ikä (34) ja koko (203 cm/104 kg).
LUE MYÖS: Marko ”Mörkö” Anttila lytättiin Kanadassa – Jukka Jalosen NHL-vastapallo lämmitti: ”Hienoa, kun noin sanotaan”
Kaapo Kakko, New York Rangers
Lähti valtavilla odotuksilla NHL:ään, mutta sai havaita, että 18-vuotiaan ei ole ihan helppo hypätä tehorooliin New York Rangersin kaltaisessa suurseurassa. Otteista paistoi turhankin paljon turhautuminen. Ei voinutkaan pyöriä kulmissa rauhassa niin kuin Turun lentokenttäkaukalossa. Sai kuitenkin pelata koko kauden NHL:n puolella. Nyt täytyy pitää pää kylmänä ja tiedostaa, että ura on vasta alussa.
Arttu Ilomäki, Luulaja
Lähti Tyrväisen kanssa kultamitalit kaulassa Luulajaan. Hänkin oli urallaan ensimmäistä kertaa ulkomailla. Alku lähti verkkaisesti liikkeelle, mutta peli parani, kun pääsi laiturin tontilta itselleen luontaisemmalle paikalle sentteriksi. Pisteiden valossa kelvollinen kausi (6+17). On nyt valmiimpi SHL:n vaatimuksiin.
Eetu Luostarinen, Carolina Hurricanes/Charlotte Checkers/Springfield Thunderbirds
MM-turnaus päättyi polvivammaan, mutta kuntoutui ja lähti tavoittelemaan NHL-unelmaa Carolina Hurricanesin organisaatioon. Sai pelata ylhäällä kahdeksan ottelua. Kausi sai yllättävän käänteen, kun hänet kaupattiin isomman kaupan yhteydessä Florida Panthersiin yhdessä Erik Haulan kanssa. Loppukausi kului Springfieldissä, eikä saanut näyttöpaikkaa NHL-ryhmässä.