Yllä olevassa kuvassa esitetyt ruokalautaset ovat hyvin pelkistetty ja karkea esimerkki ruuan ympäristövaikutuksista. Ne antavat kuitenkin osviittaa siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata syödä, jos tähtäimenä on ympäristökuormituksen vähentäminen
Eri ruoka-aineiden ympäristövaikutukset ja muut vastuullisuuteen liittyvät tekijät vaihtelevat suuresti riippuen siitä, millä mittareilla ja näkökulmilla asiaa tutkitaan ja pyritäänkö niitä arvottamaan suhteessa toisiinsa.
Tulokset voivat olla erilaisia, kun tarkastellaan ruoka-aineiden vesijalanjälkeä, ilmastovaikutuksia tai rehevöittäviä vaikutuksia tai esimerkiksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia.
Kotimaisenkaan ruuan ympäristövaikutukset eivät ole automaattisesti aina tuontiruokaa pienemmät, ja siinäkin on vaihtelua eri ympäristövaikutusten suhteen.
2:02
Yhtä totuutta ympäristövaikutuksista ei ole
– Varsinkaan pitkät kuljetusmatkat eivät automaattisesti tee tuotteista ympäristön kannalta olennaisesti suuripäästöisempiä. Itse tuotannolla, biologisilla prosesseilla ja tehokkuudella ja niiden kautta muodostuvilla ympäristövaikutuksilla on huomattavasti suurempi merkitys, kertoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Yksittäisen kuluttajan voi olla vaikea arvioida omien ruokavalintojensa ympäristövaikutuksia puhumattakaan laajemmasta vastuullisuudesta.
Törmätään helposti tilanteeseen, jossa yhdellä mittarilla mitattuna toinen tuote on parempi, mutta toisella mittarilla paremmaksi osoittautuukin toinen tuote.
– Arvostuskysymyksiä ei voi ratkaista tieteellisin perustein, esimerkiksi rehevöittäviä vaikutuksia on vaikea verrata eläinten hyvinvointiin, huomauttaa Katajajuuri.
Ruokailun osuus keskimääräisen suomalaisen ilmastovaikutuksista on yhtä suuri kuin liikkumisen osuus eli noin 20-25 prosenttia.
Suuret linjat ratkaisevat
Kannattaakin mieluummin kiinnittää huomio suuriin linjoihin kuin yksittäisten tuotteiden vertailuun ja siihen liittyviin yksityiskohtiin.
– Hyvä yleisohje on lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa ja pyrkiä tuottamaan entistä vähemmän ruokahävikkiä, neuvoo Katajajuuri.
1:56
Ruokavalinnoilla on merkitystä, koska ruokailun osuus keskimääräisen suomalaisen ilmastovaikutuksista on yhtä suuri kuin liikkumisen osuus eli noin 20-25 prosenttia.
– Jos ruokailun ympäristövaikutuksiin lasketaan mukaan myös esimerkiksi ekotoksiset vaikutukset, rehevöityminen ja monimuotoisuus, ruuan osuus näistä muista ympäristövaikutuksista voi nousta jo 40 prosenttiin kokonaiskulutuksen ympäristövaikutuksista, laskee Katajajuuri.
Oman ruokailunsa ympäristövaikutuksia voi pienentää helposti esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossa.
Omia vaikutuksia helppo pienentää
Koska ruokavalintojen ympäristövaikutus on suuri, sitä on myös suhteellisen helppo pienentää ja päivittäin on monta mahdollisuutta tehdä hyviä valintoja.
– Oman ruokailunsa ympäristövaikutusta voi helposti pienentää 20-30 prosenttia ilman, että joutuu tekemään radikaaleja muutoksia. Tuohon pääsee, jos valitsee lautaselle enemmän kasviksia, minimoi ruokahävikin ja syö oman energiantarpeen mukaisesti, huomauttaa Katajajuuri.
Viime aikoina on puhuttu paljon ruokahävikistä. Suomessa kotitalouksissa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Hävikin merkitys ympäristövaikutuksiin on kuitenkin pienempi kuin ruokavalintojen.
– Kuluttajan keskimääräinen ruokahävikki on 5-6 prosenttia kotiin ostetusta ruuasta. Sen osuus ruokavalion ympäristövaikutuksista on vastaavasti noin 5 prosenttia. Ruokavalinnoilla on siis suurempi merkitys, selittää Katajajuuri.
2:02
