Vuonna 2003 se alkoi ja nyt se päättyi. Väliin mahtui noin tuhat tuntia suoraa lähetystä mäkihypyn parissa, minkä aikana Jani Uotila ja Toni Nieminen viihdyttivät suomalaisia selostuskopissa.
Mäkihypyn maailmancup päättyi sunnuntaina Planicassa. Lentomäessä ei ollut suomalaisittain paljon jännitettävää, sillä kilpailussa ei ollut yhtään suomalaishyppääjää mukana. Tunteet olivat silti pinnassa, koska Uotila ja Nieminen jättivät jäähyväiset suomalaiskatsojille. Ensi kaudesta lähtien mäkihypyn tv-oikeudet eivät enää ole MTV:n hallussa.
Suomalaisten mäkimenestys on todettu katoavaiseksi, kun sinivalkoista väriä ei ole moneen vuoteen nähty kärkitaistelussa. Toisinkin on ollut. Huippuhetkenä Uotila muistaa Ahosen viidennen mäkiviikon voiton vuodelta 2006. Vain kaksi vuotta aiemmin Uotila ja Nieminen olivat laskeneet pisteet väärin ja he päätyivät kertomaan 1,5 miljoonalle suomalaiselle tv-katsojalle, että Ahonen ei voittanut mäkiviikkoa. Hän oli kuitenkin päätynyt tasapisteisiin Tshekin Jakub Jandan kanssa. Hups.
– Se on ihan julkinen tosiasia, että silloin ei vain mennyt putkeen. Onneksi pian tuli mahdollisuus paikata virhe selostuksellisesti, Uotila muistelee.
– Tiedettiin, että Ahonen tekee historiaa viidennellä voitollaan. Ennen Bischofshofenin ratkaisukisaa tuottaja soitti ja kertoi, että "täällä Suomessa on huono keli" – eli se tarkoitti vieläkin kovempia katsojalukuja. Silloin tiesin, että omalle kohdalle ei koskaan satu yhtä paljon katsojia. Ja kaikki päättyi siihen, että suomalainen nousi itävaltalaisten takaa voittoon heidän kotikentällään. Se lyö laudalta kaiken muun, että sain olla paikan päällä.
Toni Nieminen ja Jani Uotila ensimmäisellä yhteisellä mäkiviikollaan Bischofshofenissa vuonna 2005.
Kulisseissa on tapahtunut vähintään yhtä paljon kuin suorassa tv-lähetyksessä. Innsbruckissa itävaltalaiset eivät koskaan oppineet tuomaan kahta tuolia MTV:n selostuskoppiin. Tv-ryhmä onnistui myös kymmenen vuoden reissaamisen jälkeen eksymään tutulla vuoristoreitillä keskeneräiselle jäätikkötielle, jossa kaiteita ei ollut vielä asennettu.
Kaikesta kuitenkin selvittiin. Uotila ottaa hatun päästä ja antaa aisaparilleen sydämelliset kiitokset.
– Tonin luonne ja ammattitaito on sellaista luokkaa, että hän selviytyy täydellisellä pokerinaamalla asiasta kuin asiasta. Kun tehdään suoraa lähetystä, niin aina sattuu kaikenlaista. Mutta koskaan ei ole tullut tunnetta, että Toniin ei voisi luottaa, kehuu Uotila.
– Hyvänä esimerkkinä hän lähti kerran selostuskopista tekemään haastatteluja, kun Jari Porttila oli jäänyt jumiin jonnekin.
Kuningaskotka
Oletteko kuulleet Kuningaskotkasta? Uotilan keksimä termi. Se syntyi Ahosen huippuvuosina. Siis niihin aikoihin, kun Ahonen esimerkiksi hyppäsi Willingenissä niin pitkälle, että mittalaitteet eivät riittäneet ja kirjattu mäkiennätys oli neljä metriä lyhyempi kuin minne Ahonen oikeasti liiteli.
Lempinimi päätyi myös vuonna 2009 julkaistun Ahosen elämäkerran nimeksi.
– Pekka Holopainen kysyi minulta lupaa termin käyttöön kirjan nimeksi. Kirja on myös käännetty saksaksi, mikä on mielestäni hauskaa. Myös Aku Ankassa oli Kuningasankka hyppäämässä, Uotila sanoo ylpeänä.
Ennen kaikkea Uotila on ylpeä niistä 15 vuodesta, jotka alkoivat ensimmäisellä mäkiselostuksella syksyllä 2003.
– Siihen haettiin uutta tapaa tehdä. Ohje meni näin: Jani halutaan lähemmäksi mäkihypyn asiantuntijaa ja Toni halutaan lähemmäksi selostajaa. Sen jälkeen perinteisiin lajeihin on tullut selkeästi jääkiekosta tuttuja selostaja-kommentaattori-tuotantoja, Uotila kertaa.
– Homma alkoi, kun poikani syntyi ja nyt poika pääsee ripille. Pyöreästi tuhat tuntia live-lähetystä viisaampana: kiitos.