Vuonna 1931 imperiumin merkityksen vähentyessä Yhdistyneet kuningaskunnat perusti siirtomaidensa kanssa Kansainyhteisön. Miten käy 15 maan yhteisölle nyt, kun valta on vaihtunut Britanniassa?
Kansainyhteisön sisäpiirin muodostavat 15 maata eli Commonwealth realms, joiden valtionpäämies on yhä virallisesti Britannian monarkki.
Sisäpiiriin kuuluvat esimerkiksi Kanada ja Australia, mutta myös piskuiset Tuvalu ja Nauru Tyynellämerellä. Kuningas Charles III on nyt näiden maiden kuningas.
Lue myös: Charles III on myös 14 muun valtion kuningas – Tällainen on entinen imperiumi, jonka ylle aurinko ei kerran laskenut ollenkaan
Vallanvaihto oiva tilaisuus vaihtaa valtiomuotoa
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että osa maista näkee kuningatar Elisabet II:n poismenossa tilaisuuden vaihtaa valtiomuotonsa monarkiasta tasavaltaan.
Tähän vaikuttaa osaltaan se, että kuningas Charles ei ole läheskään yhtä suosittu kuin yli 70 vuotta hallinnut kuningatar Elisabet oli.
Esimerkiksi Karibialla sijaitsevan Antigua ja Barbudan pääministeri Gaston Browne ilmoitti maanantaina, että maa aikoo järjestää kolmen vuoden sisällä kansanäänestyksen tasavaltaan siirtymisestä.
Jos tulos olisi tasavallalle myönteinen, Charles menettäisi Antigua ja Barbudan kuninkaan tittelin.
– Pääministeri korosti myös, että maa vaatisi korvauksia kolonialismin ja orjuuden aikana koetuista vääryyksistä, Teivainen sanoo.
Lue myös: "On naurettavaa, että meillä on keskiaikainen konsepti" – kuningatarta surevasta Britanniasta löytyy myös monarkian vastustajia
Monarkin asema kyseenalaistettuna
Monarkin asemaa ja kolonialismin vaikutuksia entisiin siirtomaihin on alettu kyseenalaistaa viime vuosina esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeen myötä.
Teivaisen mukaan erityisesti Jamaikalla ja muissa Karibian maissa tällainen liikehdintä on ollut merkittävää.
Vaikka monarkin rooli valtionpäämiehenä on muodollinen, entisellä siirtomaiden hallitsijalla on silti suuri symbolinen merkitys Kansainyhteisön maissa.
Teivainen uskoo, että entiset siirtomaat haluavat ensisijaisesti eroon brittimonarkista valtionpäämiehenä. Ne saattavat silti jäädä vielä Kansainyhteisön jäseniksi.
Lue lisää: Prinsessa Annelta sydäntä särkevä ele kuningatar Elisabetille – niiasi äidilleen viimeistä kertaa
Hajoaako imperiumi?
Kun monarkki ei ole enää valtionpäämies, Kansainyhteisön jäsenyyden jo alhainen merkitys vähenee kuitenkin entisestään.
– Silloinhan Kansainyhteisö muuttuu sellaiseksi organisaatioksi, jossa juodaan teetä ja pelataan krikettiä, mutta jonka käytännön merkitys on hyvin vähäinen.
Vaikka Kansainyhteisön maat luopuisivat monarkiasta, sekä englannin kieli että monet kulttuuriperinteet teen juonnista neljän vuoden välein järjestettäviin Kansainyhteisön kisoihin säilyttänevät asemansa.
– Tuskin se kokonaan hajoaa, mutta kyllä enemmän on menoa pois kuin sisään. Veikkaisin, että valtionpäämiehen status tulee monissa maissa muuttumaan ja siirrytään kohti tasavaltalaista järjestystä.