Kunnat ovat innostuneet uudenlaisesta valtion tuesta kävely- ja pyöräilyhankkeille, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö. Uudessa mallissa valtio maksaisi kunnan pyörätieprojektista puolet ja kunta itse puolet.
Kuopattu sähköpyörätuki ei ollut ainoa uudistus
– Liikenne- ja viestintäministeriön keväällä julkaistussa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa esitetään yli 30:tä toimenpidettä, jotka vaihtelevat maankäytön suunnittelusta asenteisiin vaikuttamiseen.
– Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ajoi hankintatukea sähköpyörille, mutta kova vastustus keskeytti esityksen valmistelun. Tueksi ehdotettiin 400:aa euroa.
– Pyöräilyn osuus kaikista suomalaisten tekemistä kotimaanmatkoista on 2000-luvulla vähentynyt, ilmenee Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksista.
– Samalla kaupungeissa pyörämatkojen määrä on paikoin lisääntynyt paljonkin: Helsingin niemen rajan ylittävien pyöräilijöiden määrä on laskentojen perusteella lisääntynyt lähes puolella viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Todella paljon on ollut yhteydenottoja kunnista. Niitä on tullut ympäri Suomea. On pientä kaupunkia, vähän isompaa ja haja-asutusalutta. Kiinnostus ja tarve kentällä on olemassa, sanoo johtaja, liikenneneuvos Sabrina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Tuen saavat harvat ja valitut. Jaossa on tänä vuonna kaksi miljoonaa euroa ja ensi vuonna kolme miljoonaa euroa, jos aikataulu pitää. Se ei vielä kovin monen pyörätien rakentamiseen tai kunnostamiseen riitä, myöntää Lindström.
– Tämä on vielä pisara meressä. Tarkoitus on, että tällä päästään vauhtiin, saadaan tie auki ja hanat avattua. Siitä lähdetään liikkeelle ja kerätään kokemusta siitä, minkälainen rahoitus ja minkälaiset kriteerit toimivat.
Valintakriteerit tuen saajille ovat Lindströmin mukaan vielä valmistelussa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtio myöntää tukea kuntien kävely- ja pyöräteille. Tähän mennessä kunnat ovat kustantaneet ne itse. Rahat tulevat Liikennevirastolle jo osoitetuista perusväylänpitoon tarkoitetuista varoista.
Pyöräilyn osuus yllättäen vähenee
Taustalla on ministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, jolla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ympäristö- ja terveyssyiden vuoksi.
Hieman yllättäen pyöräilyn osuus kaikista matkoista vähenee. Kun 1990-luvun lopussa kaikista matkoista 34 prosenttia tehtiin jalan tai pyörällä, viime vuonna enää 30 prosenttia, josta 8 pyörällä.
Vuoden 2011 ministeriön kävely- ja pyöräilystrategian tavoitteissa lukee, että kävelyn ja pyöräilyn osuus nousee 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei ole lähelläkään.
– Suurin syy on varmasti se, että on rahasta puutetta. Kevyen liikenteen väylät ovat monesti kohde, josta on helppo nipistää.
Valtioneuvosto teki maaliskuussa periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on kävely- ja pyörämatkojen lisääminen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
– Sillä on tällä hetkellä hyvin vahva poliittinen kannatus, Lindström sanoo.
50 prosentin tukimallia lukuun ottamatta käytännön toimenpiteiden kohtalo siirtynee kuitenkin seuraavan hallituksen käsiin.
Pyöräliitto: Merkittävä uudistus
Pyöräliiton toiminnanjohtaja, Helsingin vihreiden kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs pitää uutta investointitukea merkittävänä.
– Vastaava malli on esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa käytössä. Hollannissa valtio antaa joissain tapauksissa jopa 80 prosenttia rahaa, joka saa kunnat toimimaan niin, että jos valtio maksaa, tehdään enemmän.
Kivekkään mukaan pyöräilyn osuuden vähenemisessä ei ole kyse kuitenkaan vain rahasta, vaan myös tilankäytöstä.
– Meillä on tosiasiallisesti tehty autoilua suosivaa liikennepolitiikkaa vuosikymmeniä ja tehdään edelleenkin.
Pyöräilyä ei Kivekkään mukaan lisää vain pyöräteiden määrän lisääminen, vaan pyöräteistä tulisi tehdä selkeämpiä ja sellaisia, etteivät ne lopu yllättäen kesken.
Pyöräteitä on paljon, mutta Kivekkään mukaan väärissä paikoissa. Esimerkiksi kaupunkien isoilta, vaarallisina pidetyiltä kaduilta niitä puuttuu.