Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavailtu valinnanvapaus myllertää alan työmarkkinoita. Kuntien työntekijöiden eläkkeistä vastaavassa Kevassa uudistus aiheuttaa huolta, sillä iso osa kuntatyöntekijöistä voi vastaisuudessa työskennellä yksityisellä sektorilla.
Sote-uudistuksessa yli 200 000 ihmisen työnantaja muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle. Vielä valmistelussa olevan uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta.
Kevan tavoitteena on, että maakuntien palkkalistoille siirtyvät työntekijät säilyisivät eläkevakuutettuina Kevassa. Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander toivoo lakiin kirjausta, että maakunnat kuuluisivat Kevaan eli olisivat sen jäsenyhteisöjä.
Keva hoitaa kuntien, valtion ja kirkon eläkkeitä
– Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.
– Kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät ovat Kevan omistajia. Lisäksi sillä on noin 1 300 valtion ja kirkon työnantaja-asiakasta.
– Kevalla on rahastoituna 44,9 miljardia euroa sen eläkevastuurahastossa (tilanne viime vuoden lopussa).
– Kunta-alan eläkevastuut menneiltä vuosikymmeniltä ovat muita aloja suuremmat, koska eläketurva oli yksityistä sektoria korkeampi.
– Keva perii muita korkeampaa eläkemaksua, joka on 5 prosenttiyksikköä päälle työeläkemaksun (TyEL). Korotettua maksua perustellaan myös alan naisvaltaisuudella ja pidemmällä eläkkeelläoloajalla.
– Kerättävillä eläkemaksuilla maksetaan tämänhetkiset eläkkeet ja loppu rahastoidaan. Keva arvioi, että vuodesta 2018 eteenpäin se joutuu käyttämään eläkkeiden maksamiseen myös rahastoituja varojaan.
Huomattavasti isompi ongelma Kevalle on, että iso osa työntekijöistä voi vastaisuudessa siirtyä yksityiselle sektorille muiden työeläkeyhtiöiden vakuutettavaksi.
Mikanderin mukaan jopa kymmeniä prosentteja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöistä voi uudistuksessa siirtyä yksityisen puolen työntekijöiksi. Keva kantaa tästä huolta, koska se heikentäisi sen mahdollisuuksia rahoittaa tulevaisuuden eläkkeitä. Kevassa ehdotetaankin siirtymämaksua, jolla kompensoitaisiin julkisen sektorin menetyksiä.
– Näin isossa uudistuksessa ei kannata horjuttaa koko työeläkejärjestelmää, joka on tulosta hyvin pitkältä ajalta, Mikander sanoo.
Työeläkeyhtiöt seuraavat
Työeläkeyhtiöissä seurataan tiiviisti sote-uudistuksen etenemistä, mutta vaikutuksia arvioidaan vielä varovasti.
Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander uskoo, että Kevan rahoitusaseman turvaamiseen löytyy keinoja.
– Luulen, että kaikkien lähtökohtana on, että Kevan eläkelupaukset turvataan. Jos kävisi niin, että sieltä siirtyisi paljon väkeä yksityiselle puolelle, pitäisi keksiä jokin uusi rahoitustapa Kevan vanhoille eläkevastuille.
Vastaavanlaisia henkilöstön siirtymiä tehtiin huomattavasti pienempinä 90-luvulla. Silloin ratkaisu löydettiin siirtymämaksusta, jolla kompensoitiin valtion eläkejärjestelmää.