Hallitus toivoo, että eläkeuudistus vahvistaisi julkista taloutta miljardilla eurolla ja turvaisi työeläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä.
Työmarkkinajärjestöt saavuttivat sunnuntaina neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Asiasta kertoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotteessa myöhään sunnuntai-iltana.
Eläkeneuvotteluryhmässä olivat olleet EK:n lisäksi edustettuina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäjärjestöt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Akava ja STTK.
Järjestöjen käsityksen mukaan neuvottelutulos täyttää hallituksen asettamat tavoitteet, tiedotteessa kerrottiin. Järjestöjen hallintojen on määrä käsitellä neuvottelutulosta alkavalla viikolla.
Osakeriski "kohtuullinen"
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok.) kommentoi MTV Uutisille eläkeuudistusta.
– Hallitus asetti meille tavoitteen tehdä meille sellainen ratkaisuehdotus, joka vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä, turvaa etuuksia, pitää maksutason kohtuullisena. Arvioimme, että ratkaisuehdotuksemme täyttää tuon ehdon.
Häkämies uskoo eläkejärjestelmän kestävän.
– Tämä vahvistaa pitkälläkin juoksulla eläkejärjestelmää.
Eläkeuudistuksessa yksi elementti on osakeriskin lisääminen eläkerahastojen sijoituksissa. Häkämiehen mukaan tappioita ei voi poissulkea, mutta hän pitää riskiä "ihan kohtuullisena".
– Sillä tavoitellaan tuottojen kasvattamista.
Orpo kiittää työryhmää
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo ottavansa ehdotuksen eläkeuudistukseksi tyytyväisenä vastaan.
Orpo kertoo viestipalvelu X:ssä, että hallitus perehtyy ehdotuksen sisältöön tarkemmin tällä viikolla sekä arvioi, täyttääkö ehdotus uudistukselle asetetut tavoitteet.
– Kiitän työryhmää ja työmarkkinakeskusjärjestöjä hyvästä työstä, Orpo sanoo.
Järjestöt olivat kaikessa hiljaisuudessa valmistelleet yli vuoden ajan hallituksen toimeksiannosta eläkeuudistusta, jonka pitäisi vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla sekä turvata työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä.
Eläkejärjestelmää pitää hallituksen mukaan uudistaa, koska Suomen ikärakenteen vuoksi eläkemaksuihin kohdistuu nousupainetta tulevaisuudessa.
Eläkeuudistuksia on tullut Suomessa viimeksi voimaan vuosina 2005 ja 2017.
Eläkeikä pysynee muuttumattomana
Hallitus on edellyttänyt sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän kehittämistä järjestöille antamassaan toimeksiannossa. Lähteet arvelivat viime viikolla STT:lle, ettei tällaista järjestelmää näin ollen voi jättää tekemättäkään.
Muussa tapauksessa voi käydä niin, että esimerkiksi valtiovarainministeriö rakentaa mallin ilman työmarkkinaosapuolia. Kukaan osapuolista ei halua, että neuvotteluissa epäonnistutaan ja eläkkeistä päättäminen siirtyy poliitikoille.
Neuvotteluosapuolet ovat sopineet, ettei kompromissin sisältöä avata ennen kuin lopputulos on kaikkien mielestä hyväksyttävissä.
STT:lle kerrottiin viime viikolla, ettei uudistuksesta joka tapauksessa olisi tulossa kovin laaja, ja neuvotteluja oli käyty vain puhtaasti hallitusohjelman toimeksiannon kautta. Esimerkiksi eläkeikään ei olla tällä kertaa koskemassa.
HS: Eläkkeiden indeksikorotuksiin tulossa uusi leikkuri
Uudistuksessa otetaan käyttöön uusi leikkuri, jota kutsutaan inflaatiovakauttajaksi, kertoo Helsingin Sanomat. Leikkuri pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa nopeammin kuin palkat nousevat.
Näin kävi esimerkiksi vuonna 2023, jolloin työeläkkeisiin tehtiin voimakkaan inflaation johdosta peräti 6,8 prosentin korotus, vaikka palkat nousivat selvästi vähemmän. Uudella leikkurilla halutaan ehkäistä vastaavia tilanteita.
Muita eläke-etuuksiin liittyviä muutoksia uudistukseen ei sisälly. Eläkeiän määräytymiseen uudistus ei vaikuta, ja palkasta perittävien eläkemaksujen suuruus pysyy ennallaan 24,4 prosentissa vuosina 2026–30, HS kertoo.
Kahnausta automaattisesta vakauttajasta
Eläkkeet rahoitetaan Suomessa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla sekä eläkeyhtiöiden sijoitustuotoilla. Vuonna 2023 työeläkkeitä maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan yli 34 miljardia euroa, ja eläkemaksuja kerättiin noin 27 miljardia.
STT:n tietojen mukaan eniten kahnausta työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kesken olisi neuvotteluissa aiheuttanut niin sanottu automaattinen vakauttaja, jonka olisi tarkoitus tasapainottaa tilanne, jos eläkkeiden rahoitus jostain syystä heikkenisikin merkittävästi.
Käytännössä järjestöjen piti siis sopia etukäteen, mikä eläkejärjestelmässä joustaa, jos järjestelmään osuisi negatiivisia vaikutuksia. Joustoa voitaisiin hakea joko leikkaamalla poikkeuksellisesti jo maksussa olevia eläkkeitä tai nostamalla eläkemaksuja tai näiden yhdistelmällä.