Kuollut kulttijohtaja kytkeytyi myös Suomen Nato-jäsenyyden jarruttamiseen

Turkissa vallankaappausyrityksestä syytetty kulttijohtaja Fethullah Gülen kuoli eilisyönä sairaalassa. Asiasta kertoivat tänä aamuna hänen omaan verkostoonsa kuuluvat mediat, ja tunteja myöhemmin myös Turkin ulkoministeriö vahvisti hänen kuolemansa.

Saarnaajaimaamin kuolema oli Turkissa merkittävä uutinen, sillä presidentti Recep Tayyip Erdoganin mukaan Gülen järjesti ja organisoi vuoden 2016 vallankaappausyrityksen.

Fethullah Gülenin nimi oli paljon esillä myös Suomen Nato-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä: Turkki jarrutti pitkään Suomen ja erityisesti Ruotsin Nato-jäsenyyttä vaatimuksillaan, että maat palauttaisivat muun muassa Gülenin verkostoon kuuluvia henkilöitä Turkkiin.

Vallankaappausepäilyjen vuoksi Turkissa pidätetään yhä lähes viikoittain ihmisiä, joita syytetään kytköksistä Gülenin verkostoon. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan syytettynä on Turkissa yhä kymmeniä tuhansia ihmisiä epäselvin perustein.

Noin 25 vuotta Yhdysvalloissa maanpaossa asunut Gülen kiisti kaikki syytökset, mutta hänen Turkin kansalaisuutensa poistettiin ja hänen verkostonsa luokiteltiin Turkissa terroristijärjestöksi (Fetö).

Turkin valtiollinen televisiokanava TRT ilmoitti tänään aamupäivän uutislähetyksessään suorasukaisesti, että "erittäin vaarallinen terroristiorganisaation johtaja" oli kuollut.

– Hän kuoli häpeällisesti. Hän johti pimeää terrorijärjestöä, joka käytti seuraajiltaan keräämiä varoja terrorismiin, ilmoitti TRT:n haastattelema tutkija Hilmi Dasdemir.

Salamyhkäinen kulttihahmo

Vaikutusvaltaisen saarnaajaimaamin verkostoon kuului enimmillään useita miljoonia seuraajia Turkissa sekä ulkoturkkilaisten joukossa.

Seuraajilleen Gülen oli kulttihahmo, joka parhaina vuosinaan vetosi ihailijoidensa tunteisiin itkunsekaisilla saarnoillaan.

Güleniä syytettiin Turkissa ensimmäisen kerran 90-luvun lopulla salajuonesta Turkin maallistuneen valtiojärjestyksen kumoamiseksi. Tämän jälkeen imaami pakeni Yhdysvaltoihin, jossa hän asui Pennsylvaniassa sijaitsevassa hulppeassa kartanossaan tarkoin vartioituna.

Huhut hänen kuolemastaan lähtivät liikkeelle Turkin medioissa jo aiemmin tänä syksynä, kun kartanon ympäristön huomattiin tyhjentyneen.

Jotkut ovat verranneet Gülenin liikettä katolilaiseen Opus Deihin, jolla on niin ikään jäseniä kymmenissä maissa ja jonka toimintaa on leimannut salamyhkäisyys.

– Hän oli kulttijohtaja, siitä ei ole epäselvyyttä, mutta sitä, oliko hän terroristijohtaja, emme tiedä varmasti, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta STT:lle.

Alarannan mukaan Turkissa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että Gülenin liikkeen jäsenet olivat kytköksissä vallankaappaukseen, mutta siitä, oliko Gülen itse henkilökohtaisesti sen järjestänyt, ei ole todisteita.

– Gülen -liikkeestä on tehty paljon tutkimusta, ja on osoitettu, että heillä oli suuret poliittiset päämäärät, (mutta) Turkin kertomukseen siitä, mitä vallankaappauksessa tapahtui, jäi paljon mustia aukkoja, Alaranta sanoo.

Viimeisinä vuosinaan Gülen sairasti turkkilaismedioiden mukaan diabetesta ja kärsi munuaisten vajaatoiminnasta sekä etenevästä muistisairaudesta.

Suuren henkilökohtaisen vaikutusvaltansa vuoksi Gülenille ei ole selkeää seuraajaa. Verkoston tulevaisuudesta ei siis ole takeita, vaikka hänen seuraajansa ovat yhä hyvin organisoituneita.

Gülen-liikkeen jäseniä on vuosikymmenien aikana muuttanut tai paennut myös Suomeen, kuten muihinkin länsimaihin.

Vanha Erdoganin liittolainen

Turkin pitkäaikainen valtapuolue, Erdoganin johtama AKP teki alkuvuosinaan yhteistyötä Gülen-liikkeen kanssa. Erdogan jopa kutsui Fethullah Gülenin palaamaan takaisin Turkkiin, kertoi muun muassa Hürriyet-lehti vuonna 2012.

Gülen ei kuitenkaan palannut, vaan gülenistien ja AKP:n välillä alkoi valtataistelu. Lopulta Erdogan alkoi tukahduttaa verkostoa Turkissa muun muassa sulkemalla liikkeen maksulliset kurssikeskukset, joissa oppilaita valmistettiin yliopistokokeisiin ja joilla verkosto kartutti omaisuuttaan.

Tutkijoiden sekä liikkeestä eronneiden mukaan kurssikeskukset olivat tärkeitä uusien jäsenien värväyspaikkoja.

Liikettä tutkineiden mukaan verkoston toimintaan kuului laajamittainen vakoilu, joka kohdistui niin liikkeen jäseniin ja heidän lähipiiriinsä kuin sellaisiin henkilöihin, joita järjestö halusi syrjäyttää.

– Sukset (Gülen-liikkeen ja AKP:n kanssa) menivät lopullisesti ristiin 2013 paikkeilla. Tuolloin Gülen-liikkeen juristit alkoivat tehdä korruptiosyytteitä, jotka ulottuivat Erdoganin lähipiiriin, Alaranta kertoo.

Tutkija epäilee, että liikkeen sisällä voi puhjeta johtajakriisi Fethullah Gülenin kuoleman myötä selvän seuraajaehdokkaan puuttuessa.

Alarannan mukaan nähtäväksi jää myös se, jatkuuko vallankaappausyrityksen jälkeen kiihtynyt "Gülen-jahti" Turkissa vai loppuvatko järjestöön liittyviksi syytettyjen ihmisten pidätykset ajan kanssa.

– Kertaheitolla se ei lopu, Alaranta uskoo.

Alarannan mukaan merkittävää on, että Gülenin kuolema voi sen sijaan parantaa Turkin suhteita Yhdysvaltoihin, sillä Yhdysvallat ei ollut suostunut palauttamaan Güleniä Turkkiin sen vaatimuksista huolimatta.

Lue myös: Turkin vallankaappausyrityksestä syytetty Gülen on kuollut