Kesäkuun alussa sadat ihmiset kokoontuivat protestoimaan Keski-Aasian Kirgisian pääkaupunkiin Bishkekiin.
Ihmiset vaativat, että viranomaisten on selvitettävä kadonneen turkkilaistaustaisen opettajan Orhan Inandin kohtalo.
Inandi katosi toukokuun lopussa. Ennen katoamistaan hän oli toiminut opettajana ja pyörittänyt islamilaiseen Gülen-verkostoon linkittyviä kouluja.
Lue myös: Turkki pidättänyt yli 700 epäiltyä gülenistiä
Inandi on ollut myös Turkin pidätysmääräyksen alla vuodesta 2019.
Syy tähän ovat hänen epäillyt linkkinsä Gülen-liikkeseen, jota Turkki syyttää maan vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksestä.
Inandin vaimo väittää, että miestä pidettäisiin vankina Turkin konsulaatissa Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä.
– Kirgisian hallituksella on velvollisuus tutkia Inandin katoaminen, etsiä missä tämä on ja varmistaa, että hän on turvassa ja että häntä ei ole viety laittomasti Turkkiin, sanoi kesäkuun alussa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Keski-Aasian asiantuntija Syinat Sultanalieva.
Inandin kohtalo ei ole ainutlaatuinen. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkin tiedustelupalvelu on kaapannut lukuisia Gülen-liikkeeseen linkittyviä ihmisiä viime vuosina.
Demokratiaa ajava yhdysvaltalaisjärjestö Freedom House arvioi, että Turkki on suorittanut tällaisia operaatioita yli 30 maassa.
Gülen-liikettä johtaa Yhdysvalloissa asuva saarnaaja Fethullah Gülen, jota Turkki on myös yrittänyt saada luovutettua maahan.
Kosovossa tiedustelupalvelun ex-johtaja joutui oikeuden eteen vehkeilystä Turkin kanssa
Turkin näkökulmasta kidnappauksissa onkin kyse rikollisten jahtaamisesta.
Osa valtioista on joutunut seuraamaan vierestä, kun Turkki on kidnapannut itselleen epämieluisia henkilöitä niiden maaperältä.
Toukokuussa Gülenin veljenpoika Selahaddin Gülen katosi Keniassa nairobilaiselta poliisiasemalta, vaikka kenialainen oikeus oli kieltänyt hänen luovuttamisensa Turkkiin.
Myöhemmin hänestä julkaistiin kuva käsiraudoitettuna Turkin pääkaupunki Ankarassa.
Lue myös: Turkkilainen rikollispomo iskee maan hallintoa vastaan paljastusvideoillaan
Joissain tapauksissa tiedusteluviranomaiset ovat itse tehneet itse yhteistyötä Turkin kanssa, ja Turkin on uskottu käyttäneen vaikutusvaltaansa näiden maiden painostamiseen.
Esimerkiksi Balkanilla Kosovossa Turkin toimet ovat aiheuttaneet sisäpoliittista kuohuntaa.
Niin Kosovon tiedustelupalvelun entinen johtaja kuin kaksi muuta virkamiestä ovat syytteissä virka-asemansa väärinkäytöstä, koska nämä luovuttivat Turkille kaksi Güleniin linkittyvissä kouluissa työskennellyttä maaliskuussa 2018.
Miesten perheiden mukaan heitä kidutettiin Turkin tiedustelupalvelun koneessa matkalla Turkkiin.
Moldovassa taas maan tiedustelupalvelu ja Turkin tiedustelupalvelu pidättivät yhdessä liikkeeseen linkittyviä opettajia vuonna 2018.
Apuna vaikutusvalta ja korruptio
Monet ovatkin uskoneet, että Turkki on käyttänyt näissä valtioissa hyväkseen vaikutusvaltaansa ja niiden heikkoa oikeusjärjestelmää gülenistien kidnappaukseen.
Kidnappauksia on tapahtunut etenkin Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Balkanilla.
– Kuten ympäri Kaakkois-Eurooppaa, Turkki on tärkeä taloudellinen pelaaja Moldovassa. Lisäksi Moldova on valitettavan tunnettu suuresta korruption määrästään, pohti Freedom Housen asiantuntija Nate Shenkaan Lähi-itään erikoistuneelle Al-Monitor verkkolehdelle.
Lue myös: Turkkilaiset naisaktivistit ovat taistelleet vuosikymmeniä oikeuksiensa puolesta: ”Presidentti Erdogan rikkoo sekä naisten oikeuksia että ihmisoikeuksia - emme aio luovuttaa”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Turkki-asiantuntija Toni Alaranta sanoo STT:lle, että on tapauskohtaista, miten innokkaasti eri maiden viranomaiset ovat pyrkineet eliminoimaan liikettä.
– Afrikassa se on monin paikoin ollut näkyvää. Sitten taas esimerkiksi Keski-Aasiassa hallinnot ovat vastustelleet Turkin painostusta, hän sanoo.
Se, että epäiltyjä gülenistejä on "noudettu" näistä maista, liittyy myös yksinkertaisesti siihen, että liike on toiminut kyseisissä maissa aktiivisesti aikana, jolloin Turkin valtapuolue AKP ja Gülen-liike tekivät tiivistä yhteistyötä.
Tuolloin liikkeen kouluja avattiin laajasti esimerkiksi Afrikassa.
– AKP:n ja Gülenin yhteistyön aikakaudella 2002–2013 Gülenin liike toimi ikään kuin Turkin valtion pehmeän vallan elementtinä. Nyt Turkki ajaa tilalle omia koulujaan, jotka ovat tiukasti AKP:n ohjeistuksessa ja yhteistyössä (Turkin uskonnollisten asioiden viraston) Diyanetin kanssa, Alaranta sanoo.
Myös Trumpin neuvonantajan epäiltiin pyrkineen auttamaan Turkkia Gülenin nappaamisessa
Verkoston johtaja ja presidentti Recep Tayyip Erdoganin entinen liittolainen Fethullah Gülen on elänyt jo pitkään Yhdysvalloissa.
Turkin hallitus on yrittänyt saada myös häntä jo useaan otteeseen luovutettua Turkkiin.
Maa on käyttänyt tähän niin diplomatiaa kuin väitetysti myös kovempia keinoja.
Lue myös: Erdogan arvosteli Bidenin kommentteja: "Voisimme puhua myös siitä, mitä tapahtui intiaaneille, mustille tai Vietnamissa"
Esimerkiksi Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin toimia tutkinut Rober Mueller on tutkimuksissaan selvittänyt, että Turkki olisi pyrkinyt salassa sopimaan Trumpin entisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Michael Flynnin kanssa Gülenin tuonnista Turkkiin.
Yhteensä Turkissa on pidätetty tai erotettu ainakin yli 140 000 ihmistä, joita epäillään yhteyksistä Güleniin
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan osa pidätyksistä on tehty hyvin hatarin perustein.
Liike saa vähän sympatiaa
Vaikka ihmisoikeusrikkomukset ovat saaneet moitteita, eivät ne välttämättä herätä Turkissa niin suurta paheksuntaa.
Hallinnon tukijat näkevät liikkeen vaarallisena, ja myöskään hallinnon vastustajilta ei heru usein sympatiaa.
Lue myös: Istanbulissa poliisi hajotti Pride-kulkueen voimakeinoin – noin 20 ihmistä otettiin kiinni
Syy tähän on se, että Gülen-liike teki alkuaikoina tiivistä yhteistyötä Erdoganin hallinnon kanssa ja sen on katsottu auttaneen itsevaltaisuudesta syytetyn presidentin valtaannousua.
– Monille progressiivisille ihmisille Gülen on syypää siihen, miksi Turkin ihmisoikeustilanne on mitä on. Liikkeen jäsenten rooli poliittisissa oikeudenkäynneissä ja oikeusvaltion tuhoamisessa ennen vuotta 2013 on heille katkeruuden aihe. Liikkeen katsotaan epäonnistuneen käsittelemään rooliaan tässä ja vallankaappausyrityksessä, sanoo Turkkiin perehtynyt apulaisprofessori Howard Eissenstat St.Lawrencen yliopistosta Al-Monitorille.
– Mutta tietenkään niillä ihmisillä, joita hallinto nyt vainoaa, on hyvin vähän tekemistä asian kanssa, hän lisäsi.
Myös Alaranta arvioi, että gülenistien kohtalo ei juuri hetkauta sen enempää liberaaleja kuin sekulaari-nationalistejakaan.
– Gülenistejä pidetään laajoissa piireissä vastenmielisenä ryhmänä, ei vähiten sen vuoksi, että liikkeen toimijat tehtailivat sekulaarioppositiota vastaan useita tekaistuja syytteitä aiemmin. Monet siis ajattelevat tyyliin, että nyt he saavat mitä ansaitsevat.
– Vain harva korottaa ääntään sen puolesta, että gülenistit ovat mahdollisista aiemmista teoistaan huolimatta oikeutettuja laillisuusperiaatteen mukaiseen kohteluun, eikä mitään kollektiivisia rangaistuksia tulisi toimeenpanna, hän sanoo.