Kuudesluokkalaisten vakava väkivallanteko Vantaalla: Pahoinpitelivät 11-vuotiaan pojan tajuttomaksi välitunnilla – "Äärimmäisen poikkeuksellista"

Vantaan Kytöpuiston koululla välitunnilla tiistaina 15. päivä syyskuuta tapahtunut pahoinpitely sai paljon julkisuutta sosiaalisessa mediassa, kun pahoinpidellyn pojan isosisko kirjoitti tapahtumasta Facebookiin.

Viisi kiusaajapoikaa pahoinpiteli koulun välitunnilla 11-vuotiaan pojan tajuttomaksi ja MTV Uutisten haastattelema 25-vuotias isosisko kertoo, että hänen 11-vuotias veljensä on hyvin järkyttynyt tapauksesta.

– Hänellä on päänsärkyä ja hengittäminen sattuu kuristamisen ja pahoinpitelyn seurauksena, sisko kertoo.

Kiusaajia viidestä jopa kuuteentoista

Sisko kertoo, että kiusaajaryhmän koko vaihtelee viidestä jopa kuuteentoista lapseen.

– Sitä en tiedä, ovatko suuressa ryhmässä kaikki enää samasta koulusta, vai onko mukaan kiusaamiseen kutsuttu esimerkiksi myös koulun ulkopuolisia tai vaikkapa sisaruksia, sisko sanoo huolestuneena.

Koulu on tietoinen kiusaamisesta, sillä pojan isä on käynyt koulussa useasti puhumassa tilanteesta. Siitä huolimatta kiusaamiseen ei ole siskon mukaan puututtu.

– Jos vanhempi käy koululla sanomassa tästä asiasta useaan otteeseen, niin koulun henkilökunnan on tehtävä tälle asialle stoppi. Ei voida odottaa, että jotain tällaista tapahtuu. Olen itse todella ahdistunut tästä tilanteesta. Myös isäni on ahdistunut tästä ja en voi kuvitellakaan, miltä 11-vuotiaasta veljestäni tuntuu tällä hetkellä.

Kiusaamisen vuoksi koulu on jo aiemmin järjestänyt pojalle saattajan koulumatkoille. Siitä huolimatta siskon mukaan kiusattua odottaa aina nuorisoporukka koulun ovilla.

Vantaan kaupunki tiedotti asiasta

Myös Vantaan kaupunki on tiedottanut tapauksesta eilen.

Lue myös:  Kuudesluokkalaiset tekivät vakavan väkivallanteon välitunnilla Vantaalla – yksi loukkaantui: "Fyysisesti voi palautua hyvinkin nopeasti, mutta kokonaistilanne voi olla muuten hankala"

Kaupungin mukaan yksi oppilas joutui välitunnilla koulun kuudesluokkalaisten oppilaiden väkivallan kohteeksi. Koululle soitettiin ambulanssi, ja oppilas sai tarvitsemansa ensihoidon.

Tiedotteessa kerrotaan, että välittömästi tilanteen jälkeen koulu kutsui asiaa tutkimaan poliisin ja aloitti kurinpitotoimien valmistelut. Poliisi jatkaa asian selvittämistä ja koulu rangaistuksiin liittyviä toimenpiteitä ensi viikolla.

Vantaan kaupunki kertoo suhtautuvansa asiaan vakavasti eikä hyväksy väkivallantekoa tai kiusaamista, ja että niihin on nollatoleranssi.

Tilanne kuvattiin videolle

Siskon mukaan ala-asteikäiset pojat hakkasivat, potkivat ja kuristivat hänen veljeään välitunnilla niin pitkään, että hän meni tajuttomaksi.

Tilanteesta on kuvattu useita videoita, joissa pahoinpitely näkyy. Siskon mukaan videon kuvaaja on yksi kiusaajista.

Sisko on lähettänyt videot koulun rehtorille ja tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

MTV Uutiset on nähnyt videon. Lyhyessä videossa yhdellä pojalla on lapsi kuristusotteessa ja ympärillä on ainakin kolme muuta poikaa sekä videon kuvaaja. Kuristuksen uhri vajoaa ja kaatuu maahan.

Kuristanut poika päästää otteen irti ja uhri jää liikkumattomana maahan makaamaan. 

Pahoinpitely tapahtui koulun valvotulla välitunnilla

Sisko kirjoittaa Facebook-postauksessaan, että Koulun rehtorin mukaan pihalla on ollut tapauksen sattuessa välituntivalvojat ja heitä on ollut kahdeksan.

– Toisesta videosta näkyy, kun opettaja tulee paikalle tapahtuneen jälkeen ja kysyy tajuttomalta veljeltäni, onko hänellä epilepsiakohtaus, sisko kertoo MTV Uutisille.

Sisko kyseenalaistaa toiminnan, koska hänen mukaansa epilepsiakohtaus ei tule ilmi tajuttomuudella.

– Totta kai on kohtauksia, missä menee tajuttomaksi. Mutta et sinä ensimmäisenä kysy lapselta, joka on hakattu tajuttomaksi, onko hänellä epilepsiakohtaus, sisko kritisoi toimintaa.  

Tämän jälkeen opettaja oli ilmeisesti soittanut poliisin koululle. Poliisi oli tehnyt rikosilmoituksen ja lastensuojeluilmoituksen kiusaajista.

Järkyttynyt sisko odottaa ratkaisuja

Sisko  kokee tällä hetkellä vain avuttomuutta, koska hänen mielestään Suomessa moni koulukiusaamistilanne ei edisty yhtään mihinkään, vaan niissä koulu saa aina anteeksi.

– Olen itse henkisesti todella ahdistunut ja mietin miten veljeni pärjää tulevaisuudessa. Koulua vaihtaessakin kiusaajat saavat varmasti aika nopeasti selville sosiaalisesta mediasta, mihin kouluun hän menee. Ahdistuneisuus ja avuttomuus kuvaavat tilannettamme tällä hetkellä, sisko sanoo.

– Haluan, että asia ratkaistaisiin niin, että oppilaat saisivat oikeasti turvallisen kouluympäristön, koska sitä ei ilmeisesti tässä koulussa voida suoda lapsille.

Sisko ihmettelee myös sitä, ovatko rehtori ja opettajat syyllistyneet virkavelvollisuuden laiminlyöntiin, koska he ovat tienneet kiusaamisesta ja heillä on velvollisuus hoitaa oppilaille turvallinen opetusympäristö.

Siskon mielestä myös koulusta pitäisi tehdä rikosilmoitus.

Koulu ei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia

Koulusta ei voida vastata tämän tapauksen yksityiskohtiin tai vaikkapa sosiaalisen median kirjoituksiin laissa määriteltyjen salassapitovelvollisuuksien vuoksi.

– Vahvan yksilönsuojan vuoksi meillä on vaitiolovelvollisuus, minkä vuoksi voin kommentoida asioita ainoastaan yleisesti, kertoo Ilkka Kalo, tiedotusvastuussa oleva Vantaan perusopetuksen johtaja tapauksesta.

Kalo kertoo, että yleisellä tasolla tapauksista voi liikkua sekä oikeaa että väärää tietoa.

– Osa julkisissa keskusteluissa olevista kommenteista pitää paikkansa ja osa ei pidä paikkaansa. Emmekä me voi lähteä niitä kommentoimaan tai oikomaan vaitiolovelvollisuuden vuoksi, mikä tekee asiasta hankalan, Kalo sanoo. 

Siten monesti yksittäisen ihmisen ajatus koulun välinpitämättömästä suhtautumisesta tai kokemus siitä voi johtua siitä, että koulu ei voi kommunikoida toimenpiteitä muuten kuin aivan yleisellä tasolla.

Tapaus äärimmäisen poikkeuksellinen

Raju pahoinpitelytapaus on Kalon mukaan äärimmäisen poikkeuksellinen.

Kalon mukaan koulussa tapahtuvia tilanteita voi jakaa erilaisiin ryhmiin. Yksi sellainen on kiusaaminen, jollaiseksi on määritelty yhden tai useamman henkilön samaan oppilaaseen kohdistuva toistuva vahingoittaminen tai toimiminen. 

– Sen lisäksi joskus tulee vuorovaikutustilanteita, jossa kahdelle oppilaalle tulee ristiriitatilanne tai tappelu, johon ei liity aiempaa tai myöhempää kiusaamista. Sitten on niitä väkivallan tekoja, jossa yhdelle oppilaalle tehdään vakavaa väkivaltaa, Kalo kertoo.

Kalon mukaan tällaisia väkivallan tekoja tapahtuu Vantaalla, jossa on 24 000 koululaista, vuosittain noin kolmesta viiteen tapausta.

– Ja kun nämä 24 000 lasta ovat vajaa kaksisataa päivää vuodesta koulussa, niin voidaan katsoa, että määrään suhteutettuna niitä ei ole paljon. Vaikka näitä ei luonnollisestikaan saisi tapahtua lainkaan, Kalo lisää.

Vakavat tapaukset selvitetään yhteistyössä viranomaisten kanssa

Koulun toimintamalleissa pienet tilanteet pyritään selvittämään itse koulun sisällä. Vantaalla on myös lähipoliisijärjestelmä, jossa tarvittaessa ollaan lähipoliisiin yhteydessä. 

– Sitten kun tulee vakavia tilanteita, kuten tässä tapauksessa, tehdään viranomaisten kanssa yhteistyötä. Tässä tapauksessa on kutsuttu ambulanssi paikalle ja sitten on oltu yhteydessä lähipoliisiin, Kalo kertoo.

Lähtökohtaisesti silloin kun on tapahtunut rikos, tutkintaa johtaa poliisi. Tarvittaessa voidaan tehdä myös lastensuojeluilmoituksia.

– En viittaa tähän tapaukseen, vaan kerron yleisesti, että joskus poliisikin voi tehdä lastensuojeluilmoituksia ja silloin kun se on meillä tiedossa, meillä ei ole enää erityistä syytä tehdä lastensuojeluilmoitusta, Kalo sanoo.

Koulu tiedottaa huoltajia vakavista tapahtumista

Kalon mukaan aina kun koulussa sattuu jotain merkittävää tai vakavaa, ei välttämättä väkivaltaa, informoidaan aina kaikkia huoltajia ja kaikkia oppilaita asiassa. Näin tehtiin myös tässä tapauksessa ja kerrottiin pääpiirteittäin mitä on tapahtunut.

– Ja kun tieto tapahtumasta alkoi leviämään sosiaalisessa mediassa, lähetimme vielä lauantaina tarkemman tiedotteen huoltajille, Kalo sanoo.

Yksilönsuojan ja vaitiolovelvollisuuden vuoksi kaikkia yksityiskohtia ei kuitenkaan voida kertoa tai niitä kommentoida.

– Lisäksi pyrimme aina asioimaan asianomaisten kanssa, uhrien, sekä niiden, jotka ovat tehneet väärin, sekä heidän huoltajiensa kanssa. Tässäkin tapauksessa on toimittu molempien kanssa, Kalo lisää.

Ensin keskitytään uhriin ja kurinpidolliset toimet tehdään vasta sen jälkeen

Kalon mukaan vakavissa tapauksissa pyritään myös huolehtimaan siitä, että väkivallan uhrin asiat saadaan kuntoon mahdollisimman pian ja tavallinen arki palautuu nopeasti.

– Ja vasta sen jälkeen tehdään tarvittavat kurinpidolliset toimet, Kalo kertoo.

Normaalissa kasvatustyössä on käytössä useita kurinpidollisia toimia jälki-istunnosta aina koulusta määräajaksi erottamiseen. Rikosasioissa poliisi hoitaa lisäksi omat prosessinsa.

– Tässä tapauksessa koulu on ollut yhteydessä poliisiin, joka on sen pohjalta tehnyt sitten omia ratkaisujaan, Kalo sanoo.