Suomessa asennettiin kuukausi sitten ensimmäinen tekosydän potilaalle Meilahden Tornisairaalassa Helsingissä. Leikkauksen tehnyt sydänkirurgi Karl Lemström kertoi MTV:n Huomenta Suomessa, mitä potilaalle nyt kuuluu.
– Hän on hyväkuntoinen toipilas, ollut kotona toista viikkoa.
Nuori henkilö joutui tekosydänoperaatioon, sillä sydänsiirtojonossa ei ollut hänelle sopivaa luovuttajaa.
– Hänen sydämensä oli sellaisessa tilassa, ettei oikein ollut muita vaihtoehtoja. Hän odotti kolme vuorokautta sydämensiirtoa sydänkeuhkokoneessa, Lemström kuvaa leikkausta edeltänyttä aikaa.
Teknologian kehitys on mahdollistanut potilaan kotiuttamisen sairaalasta. Aiemmin tekosydän sitoi potilaan sairaalapetiin.
– Paineilmaa tuottava yksikkö oli pesukoneen kokoinen, nyt se on mobiiliyksikkö, auton akun kokoinen, painaa 6,5 kiloa, potilas kantaa sitä olkalaukussa, repussa, potilas pystyy kävelemään, pyöräilemään, Lemström kertaa.
Toistaiseksi tekosydän ei kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu, vaan sillä rakennetaan siltaa sydämensiirtoa varten. Nykyisiä tekosydämiä on kuitenkin pisimmillään jouduttu käyttämään vuosia.
– Tällä hetkellä tekosydämiä käytetään kuukausia, 10 prosentilla tekosydän on ollut vuosia, pisimmillään neljä vuotta. Sydänsiirrännäisistä on pulaa, nyt vaihtoehtona on sydämen vasemman kammion tekninen tukilaite, sydämentahdistimen kokoinen. Samaa teknologiaa käytetään tekosydämiin maailmalla.
Lemström korostaa, ettei tekosydän tarjoa helpotusta iäkkäiden ihmisten sydänvaivoihin, kuten vajaatoiminnan hoitoihin. Tekosydänoperaatio ja laitteen kanssa eläminen vaatii kovaa kuntoa ja paksua lompakkoa.
– Leikkaus on erittäin suuri, ja siihen liittyy paljon riskejä, kuten jälkihoitoonkin, hinta on kova, 100 000 euroa per laite.
Suomessa on Lemströmin mukaan kohtalainen tilanne sydänsiirtojen osalta, mutta jokainen elinsiirtokortin allekirjoittaja voi omalla osaltaan parantaa tilannetta.
Korjattu sairaalan nimeä ti 26.5. klo 9.20.