Suomi hoitaa syöpäpotilaitaan erittäin hyvin tuloksin, kertoo Eurocare-tutkimus. Vain Ruotsi ja Norja saavat yhtä hyviä tuloksia.
Syöpien tutkimusta ja hoitojen kehittämistä jatketaan kuitenkin kaiken aikaa. Tavoitteena on saada uutta tutkimustietoa nopeasti, ja parhaat asiantuntijat sitä potilastyöhön soveltamaan. Syövän hoitaminen vaatii monen huippuammattilaisen yhteistyötä, siksi Suomeen on perusteilla Kansallinen syöpäkeskus.
– Keskus kokoaa yhteen tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon tavalla, josta hyötyy potilas, kertoo eteläisen alueen johtaja Tuula Helander Kansallisesta syöpäkeskuksesta.
Syöpien hoitaminen muuttuu koko ajan yksilöidymmäksi ja monimutkaisemmaksi. Jotta potilas saisi täsmälleen oikean hoidon, tarvitaan lukuisia ammattilaisia.
– Asiantuntijat ovat alansa huippua, jotka hallitsevat yhden osa-alueen erittäin hyvin. Nykyään ei enää haluta joka alan osaajia, vaan hyvin pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita, kuvailee urologian apulaisprofessori Antti Rannikko HYKS:stä.
– Siksi tarvitaan diagnostiikan asiantuntija, leikkaushoitojen asiantuntija, sädehoidon asiantuntija, lääkehoitojen asiantuntija, laboratoriotekniikan asiantuntija, joka hallitsee uuden polven sekvenssointitutkimukset ja lääkeaineherkkyystutkimukset ja niin edelleen. Heistä jokainen antaa oman asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön, jolloin potilas saa parhaan mahdollisen hoidon, sanoo Rannikko.
Kansallinen syöpäkeskus on perusteilla juuri tähän tarkoitukseen.
– Huoli alueellisesta yhdenvertaisuudesta on turha sen jälkeen, kun kaikki osaaminen on koottu tiiviiseen asiantuntijaverkostoon, joka on kattaa koko maan, sanoo Helander.
Kansallinen syöpäkeskus onkin pisimmälle ehtinyt esimerkki SOTE-alueiden välisestä yhteistyöstä.
Kansainvälistä huippua
Eurocare-tutkimuksissa on vertailtu syöpähoitojen tuloksellisuutta eri Euroopan maissa. Mittarina käytettiin sitä, kuinka moni potilas oli elossa viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin noin 20 000 000:ta syöpäpotilasta.
– Tutkimuksen mukaan Euroopassa kuolisi syöpään 150 000 ihmistä vähemmän joka vuosi, jos kaikki maat hoitaisivat syöpäpotilaitaan yhtä hyvin kuin Suomi, Ruotsi ja Norja, kertoo johtaja Tuula Helander.
Tanska ei ollut mukana tutkimuksessa.
Eturauhassyöpää vastaan robotilla
Tätä maailmanluokan hoitoa annetaan esimerkiksi Vantaalla Peijaksen sairaalassa, missä apulaisprofessori Antti Rannikko tekee eturauhassyöpäleikkauksia robotilla. Laitteen kutsuminen robotiksi on hieman harhaanjohtavaa, koska se ei tee mitään itsenäisesti, vaan toistaa sitä käyttävän kirurgin käden liikkeet pienillä instrumenteilla potilaan sisällä.
Leikkaava kirurgi käyttää instrumenttejaan muutaman metrin päässä potilaasta.
Kamera ja instrumentit viedään operoitavaan kohteeseen pienien viiltojen läpi ja potilas säästyy suurelta avoleikkaukselta. Laite helpottaa merkittävästi myös leikkaavan kirurgin tilannetta.
– Perinteinen avoleikkaus on vaikea, koska lantiopohjassa on ahdasta eikä sinne näe hyvin. Kirurgin työasento on hyvin hankala. Tämän laitteen pystyy säätämään niin, että työskentelyasento on ideaalinen, eturauhanen näkyy hyvin selkeässä kolmiulotteisessa sopivasti suurennetussa näkymässä ja instrumentien liikkeet voidaan skaalata täsmälleen oikeiksi. Nämä ovat ensisijaiset edut, listaa Rannikko.
Tärkeintä on tietysti menetelmästä riippumatta se, että kirurgi osaa asiansa. Siinä mielessä leikkausrobotti ei auta, se on vain käden jatke.
Leikkaava kirurgi ja potilas mahtuvat vain vaivoin samaan kuvaan. Lähinnä potilasta ovat avustava lääkäri ja hoitaja.
Näin tehdyssä leikkauksessa potilas menettää verta hyvin vähän verrattuna avoleikkaukseen, eikä pääsairauden lisäksi tarvitse sairastaa isoa haavaa.