Kuusi kysymystä vaalien toisesta kierroksesta – MTV:n vaaliasiantuntija vastaa

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin eilen. Toiselle kierrokselle etenivät kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen sekä vihreiden tukema Pekka Haavisto. 

Stubb sai ensimmäisellä kierroksella 27,2 prosenttia ja Haavisto 25,8 prosenttia äänistä. Haaviston, vasemmistoliiton Li Anderssonin ja SDP:n Jutta Urpilaisen yhteenlaskettu kannatus oli 35 prosenttia. Se tarkoittaa, että presidentiksi päästäkseen Haavisto tarvitsee toisella kierroksella myös oikeistopuolueiden kannattajien ääniä.

MTV Uutiset kysyi vaaliasiantuntija Kimmo Grönlundilta kuusi tiukkaa kysymystä vaalien toisesta kierroksesta.

Miksi Stubbin kannatus oli suurta Pohjanmaan rannikolla?

– Siihen on tietysti aika helppo vastata. Koska RKP ei ollut asettanut omaa presidenttiehdokasta ja Stubb on ruotsinkielinen porvarillisesti ajatteleva kokoomuksen ehdokas, niin aika luonteva oli, että nimenomaan Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisestä äänestivät häntä.

Helsingissä voitti Haavisto, Espoossa Stubb, miksi?

– Espoo on kokoomuksen vahva aluetta. Toki Helsinkikin on, mutta täällä Helsingissä on myös paljon vihreitä tai arvoliberaalieja ja varmasti aika paljon selittää se, että haluttiin äänestää (Jussi) Halla-aho pois toiselta kierrokselta. Haavistolla meni ylipäätään hyvin suurissa kaupungeissa. Hän voitti ne lähes kaikki Espoota ja Vantaata lukuunottamatta.

Mikä selittää Haaviston menestystä suurissa kaupungeissa?

– Kyllä siinä nimenomaan oli tällaista taktista äänestämistä Halla-ahoa vastaan, eli vasemmistolaisesti ajattelevat ja tietysti vihreät olivat heti Haaviston takana, jotta saivat toiselle kierrokselle nimenomaan Haaviston eikä Halla-ahoa.

Miten pahasti pakka sekoittuu toisella kierroksella?

– Toinen vaali on aivan uusi vaali. Siellä on lähes yhtä paljon ääniä jaossa kuin näillä kahdella kärkiehdokkaalla. Suurin kysymysmerkki on varmasti Jussi Halla-ahon äänestäjäkunta. Mihin he lähtevät, jäävätkö kotisohvalle vai lähtevätkö äänestämään jompaakumpaa ehdokkaista. Itse arvioisin, että aika moni perussuomalaisista nimenomaan eilen vaalipäivänä äänestäneistä jättää toisella kierroksella äänestämättä ihan sen vuoksi, että kumpikaan ehdokas ei miellytä. 

– Olli Rehnillä oli lähes puoli miljoonaa ääntä ja ennakkomittausten mukaan enemmistö näistä menisi Stubbille. Kun ajattelemme ehdokkaiden ominaisuuksia, niin kyllä mielestäni Olli Rehn ja Pekka Haavisto ovat tyyliltään ja olemukseltaan vähän hitaita pohdiskelevia, vähän harmaahapsisiakin jo ja Stubb on tyyliltään räväkkä ja nopea, niin tälläkin voi olla merkityksensä. Tiedämme sen, että arvoilla ja ideologialla on merkitystä ja sitä taustaa vasten Stubb on Rehnin äänestäjien kohdalla vahvempi.

– Sitten meillä on kaikki nämä vasemmistopuolueiden äänestäjät. Heitä nyt ei enää ole paljon, koska menivät jo tavallaan suoraan ensimmäisellä kierroksella Haaviston taakse, mutta uskon, että suurin osa Li Anderssonin ja Jutta Urpilaisen äänestäjistä on Pekka Haaviston takana. Toki eivät kaikki.

Kukaan näistä, jotka eivät päässeet toiselle kierrokselle, eivät testamentanneet ääniään kenellekään. Miksi ei?

– Ei se varmasti oikein ole tätä päivää. Ei ihmisiä ohjailla kollektiivina. He haluavat myös ehkä korostaa sitä, että kyseessä on kuitenkin henkilövaali eikä puoluevaali, eikä meillä ei myöskään ole tavallaan semmoisia luontevia blokkeja. Jos me ajattelemme hallitus oppositiota, niin sieltähän voisi kummuta tämä kokoomus-perussuomalaiset yhteistyö, mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö ei ole varsinainen rakkausavioliitto vaan pikemminkin järkiavioliitto, niin siihen en usko, että sieltä lähdetään ohjailemaan.

– Olli Rehn painotti sitä, että hän äänestää toisella kierroksella kansalaisena ja hän toivoo, että hänen kannattajansa tekevät samoin. Hän ei myöskään lähtenyt ohjaamaan äänestäjiä.

Kuinka tiukka kamppailu on tulossa, ja kuinka paljon seuraavien kahden viikon kampanjointi ratkaisee?

– Kyllä se varmasti ratkaisee, koska tavallaan tenttien dynamiikka on erilaista, kun on vaan kaksi ehdokasta. Päästään paljon helpommin tällaiseen kaksintaisteluasetelmaan. Äänestäjät muistavat helpommin mitä kukin ehdokas on sanonut, ja toivottavasti pystytään myös pohtimaan sitä, että onko heillä linjassaan eroja ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen.

– Tähän mennessä ovat näyttäneet hyvin yksituumaiselta, mutta mielestäni sieltä on kaivettavissa pieniä eroja esimerkiksi suhtautumisessa Natoon, Nato-joukkoihin Suomessa ja suhteeseen Yhdysvaltoihin. Uskoisin, että taistelusta tulee kova. 

– Lyhythän tämä aika on eli ei paljon ehdi tapahtua, mutta kummankin ehdokkaan on vakuutettava kansalaiset siitä, että hän on se parempi henkilö hoitamaan tasavallan presidentin tointa toimivan Suomen edustajana tässä erittäin epävakaassa maailmantilanteessa. Meillähän on kuitenkin sota melkein rajoillamme.