Chilestä leviävät kuvat rannat vallottavista kuolleista kaloista järkyttävät ympäri maailmaa. Kalakuolemat aiheuttaa myrkyllinen levä, joka puolestaan on päässyt rehottamaan el Niño -ilmiön lämmittämien pintavesien ja lisääntyneiden ravinteiden takia.
Etelä-Chile maaliskuun lopussa: Tuhansia kuolleita katkarapuja ja satoja muita äyriäisiä ajautui rantaan Ciudad Coronelissa, noin 530 kilometrin päässä maan pääkaugungissa Santiagossa.
Ja tämä oli vasta alkua. Viimeksi tällä viikolla la marea roja, punainen vuorovesi, huuhteli Etelä-Chilen rannikolle 300 tuhatta kiloa kuolleita sardiineja.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen työntekijöitä tutkimassa kuolleita vesilintuja Chiloén saarella 7.5.2016.
El Niño ruokkii myrkyllisiä leviä
Miljoonien kasvatettujen lohien ja tuhansien luonnonkalojen kuolemat johtuvat el Niño -merivirrasta ja vesistöjen ravinnepitoisuuksien lisääntymisestä, kertoo johtava tutkija Harri Kuosa Suomen Ympäristökeskuksesta.
– Pintavesi on lämmennyt huomattavasti ja se yhdistettynä ravinnekuormitukseen on aiheuttanut runsaasti leväkukintoja. Osa näistä levistä on myrkyllistä ja ne tappavat kaloja, jotka eivät pääse pakenemaan eli niitä, jotka ovat häkissä tai verkkokassissa.
Myrkyllinen levä iski ensin kasvatettuihin lohiin. Kuolleista lohista tuleva ravinne puolestaan auttaa leviä kasvamaan lisää.
– Nämä levät pystyvät käyttämään ravinnokseen orgaanista ainetta. Kun ne tappavat jonkin eläimen, esimerkiksi kalan, ne pystyvät käyttämään hyväkseen siitä vapautuvaa eloperäistä ainesta ja kasvavat sitten vain lisää. Ne ovat aika ovelia otuksia, Kuosa sanoo.
– Levä on myrkyllinen kaikille vesieläimille. Kyse ei ole pelkästään siitä, että veden happi vähenisi, vaan levä tukehduttaa kalat ja eliöt. Levän myrkky vaikuttaa solukalvoihon niin, että kalat kuolevat yleensä tukehtumalla.
Kaikki kalat päätyvät kompostiin
Kuosan mukaan samaista levää on esiintynyt alueella jo useita vuosia, mutta näin laajoja epidemioita ei ole ennen ilmennyt.
Kuolleita kaloja ei voi syödä, ja taloudelliset tappiot ovat massiivisia. Puhutaan useita miljoonista kuolleista kasvatuslohista ja sadoista miljoonista euroista.
Eläviä kaloja voidaan vielä pelastaa, jos ne saadaan kuljetettua puhtaan veden alueelle. Tilanne näyttää kuitenkin huonolta.
– Jos kasvatuskassit pystytään viemään puhtaaseen veteen, kalat voidaan pelastaa. Tällä myrkyllä on sellainen vaikutus, että se tappaa aika nopeasti. Mutta levälautat liikkuvat vesivirtausten mukana ja nyt, kun ne ovat päässeet näin massiivisiksi, niitä on vähän joka paikassa. Tilanne näyttää sillä tavalla pahalta. Tältä alueelta kaikki kalat menevät kompostiin.
Paikalliset kalastajat ja asukkaat ovat ilmiön edessä voimattomia.
– He eivät voi itse tehdä mitään. Tämä on ilmasto-olosuhteiden ja meren dynamiikan ja ravinteiden välistä vuorovaikutusta. Nämä alkavat olla jo globaaleja asioita jo. En näe mitään tapaa, jolla siellä voisi tilanteeseen vaikuttaa.
Pelätty punainen vuorovesi
Aluksi paikalliset kalastajat epäilivät, että merenelävien kuolemat johtuivat alueella sijaitsevista sähkölaitoksista, jotka käyttävät merivettä jäähdytykseensä.
– Olen 69-vuotias ja olen kalastanut 9-vuotiaasta lähtien. En ole koskaan nähnyt vastaavanlaajuista katastrofia, sanoi kalastaja Gregorio Ortega paikalliselle Bio Bio -radioasemalle maaliskuun lopussa.
Viimeisen viikon ajan alueen kalastajat ovat protestoineet kalakuolemien aiheuttamien tulonmenetysten takia Etelä-Chilessä sijaitsevalla Chiloén saarella.
Mielenosoittajia protestpimassa kalastajien puolesta Chilessä 12.5. Punaisen vuoroveden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat valtavat.
Chilen eteläosia piinaava punainen vuorovesi on maan historian pahin, ja sen pelätään leviävän myös pohjoisemmaksi.
Ministeriön mukaan alueen vesistä otetuista näytteistä on löydetty korkeita myrkkypitoisuuksia. Sen mukaan myös ihmiset ovat kärsineet myrkkykalojen syönnistä.
Los Lagosin alueella on todettu 24 ihmisen myrkytystapausta, jotka liittyvät kalojen ja äyriäisten syömiseen. Kukaan ei kuitenkaan tiettävästi ole menehtynyt, ainakaan toistaiseksi.
Chiloén saarelle puolestaan on lähetetty Chilen ihmisoikeusinstituutin tutkijaryhmä selvittämään katastrofin aiheuttamia sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia ongelmia.