Nurmeslainen eläkeläinen Maija Savolainen heräisi perjantaiaamuna melkoiseen näkyyn. Yöllä tupruttanut lumi oli ajanut sadoittain pikkulintuja ruokailemaan hänen pihallensa.
– Herättyäni katsoin ikkunasta pihalle. Pihamaa oli täynnä lintuja. Maa oli valkoinen, joten hyvin sieltä erottuivat. Olen ruokkinut lintuja siinä vuosikymmeniä, joten varmaan se on linnuillekin tuttu paikka, Savolainen sanoo.
Lunta oli maassa Savolaisen mukaan ainakin kymmenen senttiä. Lintujen määrää hän ei uskaltanut arvioida, sillä niitä oli niin paljon.
– En ole vielä kyennyt laskemaan, enkä oikein tiedä, että miten laskisin. Niin paljon niitä oli. Otin kuvankin ja ryhdyin siitä laskemaan, mutta eihän siitä tullut mitään. Monta sataahan niitä oli. Sataan asti laskin ja siitä haarukoin, että, varmaan niitä neljäsataa ainakin oli.
Linnuista suurin osa oli järripeippoja, joita oli satoja. Joukossa oli myös muita pikkulintuja kuten vihervarpusia ja peippoja. Lisäksi Savolainen kertoo havainneensa kaksi punatulkkua ja mustarastaan.
Valtaosa linnuista oli pohjoisessa kesänsä viettäviä järripeippoja.
Savolainen on harrastanut lintujen tarkkailemista jo vuosikymmeniä. Hän sanoo, ettei muista nähneensä näin isoa parvea aiemmin.
– Varmaan ensimmäisen kerran näin, että näin paljon lintuja on samassa paikassa. Ainahan noita järripeippoja täällä näkyy jonnin verran.
Järripeippo viihtyy suurissa parvissa, jopa miljoonan linnun parvia nähty
Savolainen lähetti kuvansa myös lintuharrastajien keskusjärjestölle BirdLife Suomelle. BiedLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo, että järripeippo viihtyy suurissa parvissa.
– Juuri silloin, kun tulee tällaiset takatalviset olosuhteet, niin se kerää hyvinkin isoiksi parviksi näitä muuttajia, jotka eivät ole ehtineet vielä pesimäpaikoille saakka. Järripeippo on juuri yksi tyypillinen tällainen laji. Talvehtimisalueilla isoin parvi voi olla jopa miljoona lintua.
Mittavassa lintuparvessa oli järripeipon lisäksi muitakin lajeja kuten peippoja ja kaksi punatulkkua.
Suomessa ei ole miljoonan järripeipon parvea nähty, mutta täältäkin tunnetaan merkittävän isoja parvia.
– Usein niitä nähdään syksyisin ja puhutaan 10000-20000 linnun parvista eli ihan merkittävästä koosta. Tietysti aina, kun puhutaan todella isoista parvista, on kyse arviosta. Kukaan ei varmuudella tiedä, paljonko niitä lintuja parvessa on, koska ne ovat vaikeita laskea.
Takatalvelle ei ole näköpiirissä pikaista loppua, sillä haastattelua tehtäessä perjantain alkuillassa lumisade Nurmeksessa jatkui yhä.
– Täällä sataa taivaan täydeltä lunta. Nyt on varmaan jo kaksikymmentä senttiä. Paljasta maata täällä ei ole, Savolainen sanoo.
Linnut olivatkin yhä perjantai-iltana ruokailemassa Savolaisen pihassa.
– Siellä ovat olleet koko päivän. Viskoin puoli säkillistä jyviä pihamaalle päivällä ja se on tainnut mennä. Kävin ostamassa uuden säkillisen kaupasta, ja eiköhän sekin ole jo pian mennyt, Savolainen nauraa.
Järripeippo on karaistunut laji, joka viettää kesänsä pääosin Lapissa
Lehtiniemi arvelee, että järripeipot pysyvät ihmisasutuksen lähellä siihen asti, kun lumet sulavat.
– Käytännössä ne pysyvät siihen asti, kunnes sää kunnolla lämpenee. Siinä vaiheessa, kun niistä tuntuu, että ne uskaltavat lähteä kohti pohjoista, ne lähtevät. Järripeippoja pesii jonkun verran Nurmeksen seudulla, mutta kuitenkin valtaosa huomattavasti pohjoisempana.
Järripeippo viettää kesänsä pääasiassa Lapin metsäalueilla ja jonkun verran myös tunturikoivikoiden alueella.
– Eteläisessä ja keskisessä Suomessa meillä on peippoa ja jossakin vaiheessa valtalaji muuttuu sen pohjoiseksi serkuksi eli järripeipoksi, Lehtiniemi kertoo.
Lehtiniemen mukaa yllättävä takatalvi tuskin haittaa järripeipon pesintää.
– Se on karaistunut laji. Niitä talvehtiikin Suomessa jonkun verran. Ei takatalvesta varsinaisesti ole haittaa, jos ruokaa vaan on riittävästi. Kunhan on riittävän hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun pesäpaikoille menee, niin ei siinä pitäisi olla mitään suurta ongelmaa, Lehtiniemi arvioi.
Takatalvi päättynee ensi viikolla – Maija odottaa jo kesän lintuja
Nurmeksessakin ehdittiin huhtikuussa nauttia hetken aikaa jopa kesäisestä säästä huhtikuussa. Järripeipot pääsevätkin luultavasti ensi viikolla liikkeelle, sillä tuolloin lämpötilan pitäisi jälleen nousta selvästi plussalle Nurmeksessakin.
– Suokukkoja tässä odotellaan, mutta saapa nähdä, että nähdäänkö sitä ollenkaan. Pääskystä ei ole vielä näkynyt, eikä käki kukkunut. Niitä tässä odotetaan seuraavaksi.
Savolainen kertoo olleensa kiinnostunut luonnosta koko ikänsä.
– Kuvaan lintuja ja lähetän BirdLifelle havaintoja. Olen koko elämäni seurannut luontoa ja nyt kun olen eläkkeellä, seuraan vielä enemmän, Savolainen nauraa.