Pakkaset ja lumisateet voivat koitua Suomeen jo saapuneiden pienten hyönteissyöjälintujen kohtaloksi. Muita muuttolintuja voi ihminen auttaa selviämään takatalven yli.
Kevät ottaa viikonloppuna takapakkia, kun koillisvirtaus tuo Suomeen kylmää ilmaa ja lumisateita.
MTV Uutisten meteorologin Liisa Rintaniemen mukaan Pohjois-Karjalaan lunta voi kertyä kymmenkunta senttiä.
Pakkasta on osassa maata viikonloppuna päivälläkin. Lapissa pakkanen saattaa kiristyä yöllä jopa 20 asteeseen.
Sää jatkuu näillä näkymin kylmänä ensi viikollakin.
Lue myös: Huhtikuuksi todella kylmä sää jatkuu ja jatkuu – Suomi ei kärvistele yksin
Kylmää vappua toivoville hyviä uutisia – muille ei niinkään
Nisäkkäät pärjäävät, karhuja voi vain nukuttaa
Nisäkkäille ei viikon, parin mittaisella takatalvella ole oikeastaan mitään vaikutuksia, kertoo Luonnonvarakeskuksen Luken vanhempi tutkija Esa Huhta.
Huhdan mukaan nisäkkäät ovat sopeutuneet Suomen talveen. Esimerkiksi karhu voi kylmien säiden tullen vain nukkua pitempään.
Muuttolinnut sen sijaan voivat olla hätää kärsimässä.
Lintujen suojelujärjestön BirdLifen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että pakkanen ei ole linnuille pahasta, mutta jäätynyt maa ja paksu lumipeite voivat estää niitä löytämästä ravintoa.
– Ja se tietää vaikeuksia, Södersved toteaa MTV Uutisille.
Osa muuttajista voi kääntyä takaisinkin, eikä kevätmuutto seuraavina päivinä ainakaan etene.
Lue myös: Lintujen kevätmuuttoa voi seurata mobiilisovelluksella, joka tunnistaa yli 250 lintulajia
Hyönteissyöjille ei ole syötävää
Suurimmat vaikeudet ovat Södersvedin mukaan sillä pienellä joukolla hyönteissyöjälintuja, joka on ehtinyt saapua Suomeen.
– Välillä oli jo niin lämmintä ilmaa, että Afrikasta asti lentäviä muuttajia saapui ajankohtaan nähden huomattavan paljon. Se tarkoittaa joitain kymmeniä tai satoja lintuyksilöitä. Niille ravinnon hankinta on kaikkein vaikeinta, jos tulee kylmä.
– Esimerkiksi pääskyt eivät ole todellakaan sopeutuneet lumiseen pakkasmaisemaan.
Västäräkkien tilanne on helpompi. Niistä ensimmäiset tulivat Suomeen maaliskuussa.
– Jos kaikki paikat eivät jäädy, västäräkit hakeutuvat rannoille ja ojien reunoille etsimään syötävää.
Ensimmäiset västäräkit tulivat Suomeen maaliskuussa. Lintu talvehtii Lähi-idässä ja Koillis-Afrikassa. Suomessa västäräkki on luokiteltu vuodesta 2019 lähtien silmälläpidettäväksi lajiksi. Kuvituskuva.
Ihminen voi olla avuksi
Jos linnut siis löytävät ravintoa, ne voivat Södersvedin mukaan selvitä useammankin päivän kylmästä jaksosta. Siksi ihminen voi auttaa osaa niistä sinnittelemään pahimman yli.
Jos on syöttänyt lintuja talvella ja maahan sataa uutta lunta, ruokintaa kannattaa jatkaa tai se kannattaa aloittaa uudestaan.
Myös ihan uuden ruokailupisteen voi linnuille nyt järjestää.
– Kaikki lajit eivät ymmärrä sitä hyödyntää, mutta esimerkiksi peipot, punarinnat ja rastaat tulevat kyllä tarjoilulle.
Linnuille voi antaa erilaisia siemeniä ja pieneksi murskattuja pähkinöitä.
– Myös rasvapalloja voi vähän murustella. Se on oikein hyvää ja energiapitoista ruokaa.
Ruokaa kannattaa poikkeuksellisesti ripotella nyt vähän myös maahan. Ruokailua ei pidä jatkaa sen jälkeen, kun lumi on sulanut.
Lue myös: Lintujen kevätmuutto toi uusia lajeja Suomeen jo pääsiäisenä – joutsenten muutto on aikaistunut kuukaudella
Muutto on arpapeliä
Miksi linnut sitten tulevat Suomeen liian aikaisin?
Södersvedin mukaan muuttoajankohdan päättäminen on linnuille tietynlaista arpapeliä, jossa joskus voittaa, joskus häviää.
– Jos ei lähde riittävän ajoissa kevätmuutolle, kaverit ovat ehkä ehtineet vallata parhaat pesimäpaikat. Jos taas joutuu lentämään edestakaisin, voimavarat voivat heikentyä ja pesintä sen takia viivästyy.
Anna muuttolinnuille ruokailurauhaBirdLifen mukaan lintuharrastajat ovat havainneet tänä keväänä ihmisten ajavan lintuparvia lentoon. Viime viikkoina erityisesti pelloilla ruokailevien hanhien parvia on ajettu tarkoituksella lentoon jopa lentokoneen ja parvea kohti juoksemaan usutettujen koirien avulla. BirdLife muistuttaa lintujen tahallisen häirinnän olevan kiellettyä ja haittaavan lintujen valmistautumista pesintään. –Turha lentäminen lisää lintujen energiankulutusta, minkä vuoksi ne joutuvat ruokailemaan enemmän ja pysyvät alueella kauemmin, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi toteaa tiedotteessa. BirdLife muistuttaa, että lintujen on annettava ruokailla rauhassa. Myös varomaton lintujen valokuvaaja tai droonin lennättäjä voi aiheuttaa parvessa paniikin. Ilmaston lämpenemisen vuoksi Suomi on nykyään paljon aikaisempaa tärkeämpi levähdyskohde esimerkiksi kurjen, joutsenien ja monien hanhilajien kevätmuutolla. Tällä hetkellä eteläisen Suomen pelloilla ruokailee kymmeniä tuhansia tundra- ja metsähanhia. Tärkeimmille paikoille hanhia on kertynyt tuhansittain. Valtio korvaa viljelijöille rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja. Lisäksi viljelijät voivat hakea Varsinais-Suomen ELY-keskukselta poikkeuslupaa lintujen karkottamiseksi vaurioille alttiilta peltolohkoilta. |