Kuvat paljastavat tuhot Svinhufvudien sukuhaudalla – näin traktorimies, 89, tunnusti tekonsa: "Köyen laitoin ympärille ja sillä vejin"

MTV Uutiset kertoi viikon alussa varsin poikkeuksellisesta törkeästä vahingonteosta ja hautarauhan rikkomisesta. 89-vuotias mies oli ryskinyt traktorilla Svinhufvudien yksityiselle hautapaikalle Etelä-Savon Kangasniemellä ja jättänyt jälkeensä laajat vahingot.

Rikoksen esitutkinnan kuvaliite paljastaa, miltä hautapaikalla näytti ennen ikämiehen iskua ja sen jälkeen.

Vuonna 1938 perustettu hautapaikka on muun muassa Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin pojanpojan viimeinen leposija. PojanpojAn omaiset olivat rikosasiassa asianomistajina.

Ennen tuhoja otetuissa kuvissa näkyy, kuinka mäntyjen katveessa sijaitsevaa hautapaikkaa ympäröi verkkoaita. Porttia reunustivat massiiviset kivipylväät. Noin 1,5 tonnia painavaan, leveään ja matalaan graniittikiveen oli kaiverrettu kuuden vainajan nimet. 

Traktori-iskun jälkeen verkkoaita retkotti kaatuneena maassa. Sama kohtalo oli porttipylväillä. Valtava hautakivi lojui maassa tekstipuoli alaspäin, paikoiltaan irti kiskottuna.

Puhtoisen lumikerroksen peittämällä metsäpolulla oli havaittavissa traktorinjälkiä, jotka johtivat rikospaikalle.

Kuvat tuhotulta hautapaikalta ovat katsottavissa yllä olevalta videolta.

Lisää aiheesta: Vanhus runteli Svinhufvudien presidenttisuvun haudan Kangasniemellä – taustalla kyti vuosikymmenten kauna, lasku lähes 20 000 euroa

"Se ei omista sitä tilloo"

Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, että hautapaikan tuhot selvisivät Svinhufvudin sukulaisille tammikuussa 2020, kun paikallinen timpuri oli ne havainnut.

Presidenttisukuun kuuluvan miehen eli tapauksen asianomistajan mukaan vanhuksen “maanomistuspakkomielteet” juonsivat juurensa varhaisiin vaiheisiin vuosisatojen taakse, jolloin vanhuksen suku oli ilmeisesti tullut vuokraviljelijöiksi alueelle.

Vanhus koki, että hänen sukunsa maat olivat päätyneet vääryydellä toisen suvun omistukseen ja hautapaikka laittomasti perustettu.

Hänen ajatuksensa kävivät ilmi paikoin varsin poukkoilevista, paksulla savonmurteella litteroiduista kuulustelukertomuksista. Kuulusteluissa mies sivusi vanhoja maariita-asioita ja aatelisia.  

– Se (Svinhufvudin suku) ei omista sitä tilloo. Se on varastettu, ryöstetty ja väärällä näytöllä kavallettu, ei saavuta lain voimaa ja se on tuota tuo maakaari on, että se hoitaa sen asian, että näin on asia, mies kertoi kuulusteluissa. 

Tuhotöihin mennessään vanhus oli ottanut lainaan poikansa traktorin.

– Poika ei ollut sillon kotona, kun minä mänin ja kun mulla on käyttöoikeus, niin minä voin ottoo minkä konneen hyvväänsä ja aijoo sillä.

Ilmoittautui poliisille

Esitutkinnasta ilmenee varsin yksityiskohtaisesti, mitä talvisen metsän siimeksessä oli tapahtunut.

Vanhus kertoi ensin koittaneensa, saisiko graniittipaaden nurin työntämällä.

– Se oli jiässä ja niin raskas kivi, niin eihän se onnistu vanhalta ukolta kuataminen, niin minä tuumasin, että no onhan mulla keino, että minä käyn traktorilla ajamassa nurin sen portin pielet kuatui siitä, hän totesi.

– Köyen laitoin sinne ympärille ja sillä vejin sen. 

Vanhus vakuutteli, että oli itse ilmoittautunut tekojensa jälkeen virkavallalle sekä Kangasniemen kunnalle. Kuulustelija tiedusteli mieheltä, onko hän käynyt jälkikäteen katsomassa aiheuttamiaan tuhoja tai onko hänellä sellaisia suunnitelmia.

– Olen ilimottanut, että sellaisen olen tehnä, mies tunnustui.

– Eihän mulla mittään asiata sinne ole, mutta voinhan minä kyllä käyäkin kahtomassa.

Traktorimies ilmoitti myös olevansa suostuvainen sovintomenettelyyn, jos sellaiseen päädyttäisiin. Hänellä tosin oli sovittelun aiheesta hieman toisenlainen käsitys.

– Kyllä, mutta sovittelussa pittää luovuttoo ne ryöstetyt tilat minulle.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Rikos eteni käräjille.

Tuhansien eurojen vahingot

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi vanhuksen 4,5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä vahingonteosta, vahingonteosta ja hautarauhan rikkomisesta. Hänen katsottiin olleen alentuneesti syyntakeinen. 

Kaikkiaan presidenttisuvun hautapaikan turmelusta kertyi vanhukselle maksettavaa noin 17 000 euroa erilaisten vahingonkorvausten- ja kärsimyskorvausten muodossa.

Turmellun haudan ennallistamispyrkimykset osoittautuivat asianomistajille hyvin haastavaksi. Kunnostamista selvittänyt sukulainen kertoi poliisille, kuinka useat hautausurakoitsijat olivat kieltäytyneet hautakivien korjaamisesta työn vaativuuden vuoksi.

Vanhus valitti käräjätuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen ja vaati, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelyä, joten käräjätuomio jäi voimaan.