Viime aikoina on tullut ilmi tapauksia, joissa sähköpotkulaudalla on ajettu hurjaa vauhtia väärässä paikassa. Liikenneturvan tutkimuspäällikkö arvioi, että monella sähköpotkulautaa käyttävällä on edelleen aukkoja tiedoissa, mutta myös asenteessa.
MTV Uutiset kertoi keskiviikkona tapauksesta, jossa sähköpotkulautailija ajoi lähes 80 kilometrin tuntivauhtia Itäväylällä Helsingissä. Vaarallinen tilanne tallentui ohi ajaneen autoilijan videolle.
Lue myös: Helsingin Itäväylällä järjetön tilanne – video näyttää, kun jopa 80 km/h sähköpotkulaudalla kaahannut oli törmätä autoon: "Kiemurteli kaistojen välillä"
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen tutustui videoon MTV Uutisten pyynnöstä.
– Sinänsä parempi, että hän ajaa autojen joukossa eikä jalankulkijoiden joukossa. Mutta kyllä tuo huimapäisyyttä vaatii, toteaa Valtonen.
Samantyyppinen tapaus paljastui pari viikkoa sitten myös Lohjalla. Siellä kaksi 14-vuotiasta nuorta ajoi lähes 70 kilometriä tunnissa sähköpotkulaudalla kevyenliikenteenväylällä. Poliisin mukaan lauta ei ollut viritetty, vaan ostettu markkinoilta. Kyseessä ei ollut vuokrattava lauta.
Lue myös: Poliisi Helsingissä 80 km/h potkulautailleelle: "Siinä käy automaattisesti huonosti" – näin mahdotonta kyseisestä menopelistä on tehdä laillinen liikenteeseen
Sähköpotkulaudasta mopo?
Sähköpotkulaudoilla tulisi ajaa korkeintaan 25 kilometriä tunnissa, tehokkaammat ajopelit pitäisi rekisteröidä mopoksi tai moottoripyöräksi.
Mutta voisiko sähköpotkulaudan muokata laillisesti esimerkiksi mopoksi? Traficomin asiantuntija Jukka Juhola vastaa sähköpostitse, että lainsäädäntöä ei varsinaisesti ole, sillä kyse on kevyestä sähköajoneuvosta. Niitä säädellään kansallisella lainsäädännöllä, kun taas mopojen säätely perustuu EU-asetukseen.
– Sitähän ei teoriassa mikään estä, että lähtökohtana ajoneuvolle on vaikkapa sähköpotkulauta, eli sitä kautta asia voisi kuitenkin olla mahdollista.
– Ajoneuvon rakentaja olisi lähes samalla viivalla minkä tahansa mopo- tai moottoripyörävalmistajan kanssa vaatimuksien ja niiden täyttymisen osoittamisien osalta. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että mopon tai moottoripyörän valmistaminen sähköpotkulaudan pohjalta ei ole todennäköisesti mielekästä, vastaa Juhola.
Juholan mukaan vaatimusten täyttäminen ja niiden osoittaminen mittausten kautta tarkoittaisi tuhansien eurojen kustannuksia. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi jarrujen testausta sekä nopeus- ja tehomittauksia.
– On toki kevyitä sähköajoneuvoja, jotka voisivat hyvinkin pienillä muutoksilla täyttää mopon vaatimukset, mutta vaatimuksien täyttyminen on kuitenkin aina puolueettomasti osoitettava, hän kirjoittaa.
Lautailu koetaan kävelyn jatkeeksi
Sähköpotkulaudat ovat kiristäneet monen tienkäyttäjän hermoja Suomessa muutaman viime vuoden aikana.
Lautoihin liittyvä liikennekulttuuri hakee muotoaan ja tiedot ja asenteet ovat vielä kehittymässä. Reilu vuosi sitten tehdyssä Liikenneturvan kyselyssä noin joka viides vastaaja ei esimerkiksi tiennyt, että lautailijoihin sovelletaan samoja liikennesääntöjä kuin pyöräilijöihin. Juha Valtosen mielestä vikaa ei ole vain tiedoissa.
– Kyllä kyse on ehkä enemmän siitä, että ei vaan välitetä. Se (lautailu) koetaan ikään kuin kävelyn jatkeeksi. Sillä mennään sielläkin missä ei saisi ajaa. Ongelma on myös se, että ajetaan humalassa. Siihen tarvittaisiin lainsäädäntöäkin, että poliisilla olisi mahdollisuus puuttua ja se olisi sanktioitua.
Sähköpotkulautojen ajonopeuksia on jo rajoitettu varsinkin yöaikaan Helsingissä.