Poliisi ei tällä hetkellä kieltäisi vuokrattavia sähköpotkulautoja – näkee niissä hyvääkin

Kolme ihmistä on kuollut pääkaupunkiseudulla sähköpotkulautaonnettomuudessa kesän aikana. Heistä kaksi oli alle 15-vuotiaita.

– Kieltämättä aika kauan saimme olla, ennen kun kuolemaan johtavia onnettomuuksia ilmaantui, poliisitarkastaja Heikki Kallio toteaa.

Poliisilla keinot vähissä

Kallion mukaan poliisilla ei valvonnan lisäksi ole juuri muita keinoja ehkäistä onnettomuuksien syntyä.

– Valvonta on ykköskeino, mutta ei sekään ole tietenkään sillä tavalla aukotonta. Emme valvo joka paikassa koko ajan. Sillä ei ongelmaa sataprosenttisesti ratkaista, hän sanoo.

Kalliota huolestuttaa etenkin alle 18-vuotiaiden liikennekäyttäytyminen, koska liikennesäännöt eivät ole vielä tulleet tutuksi autokoulun kautta. Hän arvioi, että koulun ja kodin kautta saadussa liikenneopetuksessa voi olla puutteita.

– Liikenneturvalla on esimerkiksi hyvät ohjeet väistämisvelvollisuuksista nettisivuillaan, mutta se on toinen juttu, menevätkö nuoret niitä katselemaan.

Lue myös: Jo neljä kuollut sähköpotkulautaonnettomuuksissa tänä vuonna – Lääkäri skuuttien kieltämisestä: ”Kyllä sen neljän kuoleman jälkeen alkaa olla perusteltu kysymys”

Husin alueella hoidettu lähes 300 loukkaantunutta

Hus-yhtymän tilastojen mukaan viime vuonna Helsingissä hoidettiin 297:ää sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantunutta yli 16-vuotiasta. 

2022 vastaava luku oli 668, eli ensisilmäyksellä onnettomuuksien määrä on laskenut pääkaupungissa.

Helsingissä vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeutta on tiputettu vuodesta 2022 kulkemaan päivisin maksimissaan 20 kilometriä tunnissa, ja öisin laudat kulkevat maksimissaan 15 kilometriä tunnissa tai vaihtoehtoisesti ne eivät ole käytössä ollenkaan. 

Nopeusorajoitusten muuttamisen katsotaan vaikuttaneen loukkaantuneiden määrän laskuun. 

Hus ei tilastoi sähköpotkulautaonnettomuuksien vuoksi hoidettuja alle 16-vuotiaita.

Lue myös: Harvinaisen synkkä vuosi nuorten liikennekuolemissa: Asiantuntijalla kolme keinoa onnettomuuksien vähentämiseksi

Satoja loukkaantuneita vuosittain

Tarkkaa koko maan tilastointia sähköpotkulautaonnettomuuksista ei ole.

Lisäksi sähköpotkulautailuun liittyen on nähty hiljattain hurjia tempauksia, kun esimerkiksi Espoon Mestarintunnelissa kuvattu video ylinopeutta ajavasta sähköpotkulautailijasta levisi sosiaalisessa mediassa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan tutkittu tieto sähköpotkulautojen onnettomuuksista Suomessa perustuu yksittäisten sairaaloiden tiedonkeruuseen.

Sairaalatutkimusten perusteella tiedetään, että satoja sähköpotkulautailijoita loukkaantuu Suomessa vuosittain.

Yleisin onnettomuustyyppi on sähköpotkulautailijan kaatuminen, johon ei liity muita osapuolia. 

Tämä hankaloittaa poliisin tilastointia, koska poliisille ei yleensä tule tietoon, jos yksittäinen henkilö kaatuu sähköpotkulaudalla. Poliisi tarvitaan paikalle usein vasta kahden osapuolen törmätessä.

Lue myös: Uusi skuuttionnettomuus Helsingissä – pakettiauto törmäsi lautailijaan suojatiellä

"Täytyy koputtaa puuta"

Uusi vaarallinen trendi sähköpotkulautojen kanssa näyttäisi olevan niiden virittäminen kulkemaan huomattavaa ylinopeutta. 

Kallio tunnistaa viritetyt laitteet jo jonkinlaiseksi ongelmaksi, vaikkei vielä suureksi sellaiseksi.

– Mutta täytyy koputtaa puuta. Suurin osa sähköpotkulaudoista on näitä vuokralautoja, ja ne menevät kaikki laillisia nopeuksia. Se on vuokralautojen hyvä puoli.

Yksityisten sähköpotkulautojen hyväksi puoleksi Kallio puolestaan näkee sen, että niiden kanssa käytetään enemmän kypärää kuin vuokralautojen kanssa.

Etenkin vuokrattavat sähköpotkulaudat herättävät voimakkaita mielipiteitä. Esimerkiksi Pariisi kielsi viime vuonna vuokrattavat laudat kokonaan. Kööpenhaminassa laudat olivat niin ikään kiellossa vuonna 2020, kunnes ne tulivat takaisin katukuvaan seuraavana vuonna, tosin tiukemmin säännöin.

Kallio kertoo, että poliisi ei tällä hetkellä lähtisi kieltämään sähköpotkulautoja Suomessa.

– Kieltäminen Pariisissa tarkoitti sitten sitä, että yksityisten lautojen määrä räjähti. Niitä näkyy katukuvassa edelleen, mutta en tiedä, miten niillä siellä ajellaan. Onko sama tavalla kuin täällä, että mennään mistä sattuu, väärissä paikoissa ja liikaa porukkaa kyydissä, Kallio pohtii.

Lue myös: Onnettomuudet sähköskuuteilla puhuttavat– vanhempi, nämä asiat nuoren mieleen pitää takoa

Promilleraja sähköpotkulautailuun

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukainen työryhmä sähköpotkulautojen lainsäädännön kiristämiseen luotiin viime syksynä, ja lakimuutokset olisi tarkoitus saada voimaan ensi kesäksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän esitys mikroliikkumisen hallitsemiseksi on Kallion tietojen mukaan tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä. 

Mikroliikkumisella tarkoitetaan liikkumista tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä sekä kevyillä sähköajoneuvoilla, kuten sähköpotkulaudoilla.

Työryhmän on tarkoitus esittää parannuksia ylipäätään mikroliikkumiseen sekä parantaa sen turvallisuutta.

Suurin osa sähköpotkulautailijoiden onnettomuuksista tapahtuu yöllä ja lautailijan ollessa päihtynyt, minkä vuoksi lakiin on tulossa promilleraja sähköpotkulaudalla ajamiseen. 

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi aiemmin tällä viikolla HS:lle, että promillerajaksi olisi asettumassa 0,5 promillea.

Lisäksi suurin osa onnettomuuksissa syntyvistä vammoista kohdistuu pään ja kasvojen alueelle. Kallio pohtii kypärän pakollisuuden merkitsemistä lakiin.

– Ei sekään tietenkään estä pahassa onnettomuudessa henkilöä menehtymästä, mutta ainakin lähtökohtaisesti vähentäisi seurauksia.