Kengän koko ei välttämättä pysy koko ikää samana, kylmennyt kahvi iljettää ja vanhan ihmisen tunnistaa tuoksusta. Reader’s Digest kysyi eri alojen asiantuntijoilta, mikä on tieteellinen selitys tavallisten mutta ehkä silti hämäriksi jääneiden kehollisten tuntemuksien ja ilmiöiden takana.
Miksi mahanpohjasta ottaa vuoristoradassa?
Vaunun saapuessa vuoristoradan huipulle meno hiljentyy hetkeksi, kunnes vauhti kiihtyy uudelleen kiidättäen matkustajat vauhdilla alaspäin. Vaikka ihminen pysyy turvakaiteiden ansiosta kiinni istuimessaan, vain osittain ympäristössään kiinni olevat suolet pääsevät hetkeksi "ilmalennolle" ja liikkumaan. Hermot havaitsevat tämän, ja liike saa aikaan muljaisevan tunteen, jota kuvailemme mahanpohjasta ottamiseksi. Ilmiön voi tuntea myös esimerkiksi mäkisellä tiellä autossa istuessa.
Kasvavatko jalat iän myötä?
Vuosien kuluessa jalkojen jänteet ja nivelsiteet saattavat heikentyä. Tämän seurauksena jalkaholvi voi litistyä, mikä taas näkyy jalan suurentumisena leveys- ja pituussuunnassa.
Näin ei käy kaikille, vaan esimerkiksi ylipainoisilla ja diabeetikoilla on siihen suurempi alttius. Kengän koko ei yleensä kasva numeroa enempää.
Jotkut havaitsevat saman ilmiön raskausaikana.
Palelevatko naiset enemmän kuin miehet?
Naisilla on suurempi rasvaprosentti kuin miehillä, minkä ansiosta keskivartalo ja sisäelimet pysyvät hyvin lämmitettyinä. Ulommat kehonosat kuitenkin kylmettyvät helpommin. Raajojen kylmettymisellä on järkevä tarkoitus: verisuonten supistuminen pienentää kehon lämmönjohtavuutta ja suojaa sisäelimiä entisestään kylmettymiseltä. Valitettavasti jalkojen ja käsien kylmyys kuitenkin heijastaa vilun tunnetta koko muuhun vartaloon.
Saattaa myös olla, että naisilla kylmänsietokyky on huonompi kuin miehillä. On havaittu, että kun eri sukupuolia edustavat henkilöt altistetaan yhtä kylmälle lämpötilalle, naisten sormien verisuonet supistuvat enemmän kuin miesten.
Onko vanhoilla ihmisillä ominaishaju?
Sanotaan, että ikäihmisillä on oma ominaistuoksunsa. Se näyttää pitävän paikkansa, mutta niin on myös keski-ikäisillä ja nuorilla, ja itse asiassa vanhuksien tuoksua on arvioitu miedommaksi – ja jopa miellyttävämmäksi – kuin nuorempien henkilöiden.
Ominaistuoksun muuttumiseen iän mukana vaikuttanee esimerkiksi hikirauhasten aktiivisuus: nuorella ihmisellä rauhaset ovat hyvin aktiivisia.
Miksi pissahätä herättää välillä yöllä?
Vuorokausirytmi, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä vireäksi valoisalla ja väsyneeksi pimeällä, vaikuttaa myös suolistoon. Useimpien ei tästä syystä yleensä tarvitse herätä vessareissulle keskellä yötä.
Munuaisissa jatkuvasti muodostuvaa virtsaa säilövä virtsarakko ei kuitenkaan veny loputtomiin. Tavallisesti ihminen voi nukkua kuudesta kahdeksaan tuntia ilman välttämätöntä tarvetta nousta vessaan, mutta tietyt sairaudet sekä liiallinen juominen ennen nukkumaanmenoa voivat herättää jo ennen kuin muuten nousisi.
Joskus yölläkin on herättävä vessaan. Kuvituskuva.
Miksi huoneenlämpöinen kahvi maistuu pahalta?
Lämpötila vaikuttaa makuun yllättävän paljon. Osa makuja aistivista reseptoreista on herkistynyt juuri huoneenlämpöisen tai hieman sitä lämpimämmän ruoan molekyyleille. Esimerkiksi kahville ominaista karvautta havaitsevat reseptorit eivät ole yhtä herkkinä kahvin ollessa kuumaa, kun taas viileässä nuo reseptorit aktivoituvat.
Myös haju vaikuttaa makuun. Kitkerinkin kahvi voi maistua kuumana hyvältä miellyttävän tuoksunsa vuoksi, kun taas huoneenlämpöinen kahvi haisee useimpien mielestä luotaantyöntävälle.
Miksi ihmisillä on sormenjäljet?
Sormenjälkien tarkoituksesta on monia teorioita. Jotkut sanovat, että ne parantavat tarttumaotetta. Toiset ovat sitä mieltä, että urat auttavat pitämään sormenpäät kuivina tai tuomaan iholle vaurioilta ja rakoilta suojelevaa joustoa. Sitäkin on ehdotettu, että sormenjäljet edistäisivät ihmisen tuntoaistia. Varmaksi tiedetään vain, ettei edes identtisillä kaksosilla ole samanlaisia sormenjälkiä.
Kertooko nivelten kolotus säästä?
Vastikään uutisoitiin, ettei sää vaikuta nivel- tai selkävaivaisten kolotuksiin. Monien kokemusperäinen tieto kertoo muuta, minkä on sanottu voivan johtua siitä, että huonolla ilmalla kolotus pannaan sään piikkiin, hyvällä ilmalla ei.
Sään ja nivelvaivojen yhteyttä puoltavissa lausunnoissa selitetään, että matalapaineen lähestyessä ilmanpaine laskee, mikä voi aiheuttaa turvotuksena ja kipuna tuntuvaa kudosten laajenemista. Vaikutusta pidetään vähäisenä, mutta esimerkiksi nivelreumasta kärsivien väitetään voivan havaita muutoksen.
Miksi maha kurnii, kun on nälkä?
Tieteen Kuvalehti kertoo artikkelissaan, että taustalla on pienten ilmataskujen työntyminen suolenmutkiin ruoansulatuskanavan supistellessa. Kun suolissa ei ole tavaraa, ääni voi kuulua erityisen selvästi.
Haiseeko kainalohiki pahemmalta kuin muu hiki?
Kehossa on kahdenlaisia hikirauhasia: tavallisia eli ekkriinisiä sekä isoja eli apokriinisiä hikirauhasia. Suurista hikirauhasista, joita on esimerkiksi juuri kainaloissa, tulee juuri sitä pahemman hajuista hikeä. Bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia rasvahappoja.
Lähteet: Reader's Digest, Terveyskirjasto, Tieteen Kuvalehti, Scientific American, Duodecim
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.