Suomessa oli keväällä ainakin 60 000 kotitaloutta, joiden sähkö maksoi vähintään 30 senttiä kilowattitunnilta. Samaan aikaan pörssisähkön keskihinta oli reilut seitsemän senttiä. Kuluttajaliiton mukaan kohtuuttoman kalliilta tuntuvasta määräaikaisesta sopimuksesta pitäisi päästä helpommin eroon.
Moni suomalainen kärvistelee edelleen kalliin sähkösopimuksen kanssa, mikäli on sattunut tekemään määräaikaisen sopimuksen viime vuoden lopulla. Kun energiakriisi näytti nostavan hintoja pitkälle tulevaisuuteen, tarttui moni kuluttaja määräaikaisiin sopimuksiin, joissa sähköenergian hinta oli jopa yli 40 senttiä kilowattitunnilta.
Energiateollisuuden keväällä teettämän kyselyn mukaan sähköstään vähintään 30 senttiä kilowattitunnilta maksavia kotitalouksia oli tuolloin noin 60 000. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen mukaan määrä saattaa olla jopa huomattavasti suurempi.
Lue lisää aiheesta: Kalliisiin sähkösopimuksiin kiinnijääneille ei löytynyt apukeinoja – "Ymmärrän, että tilanne tuntuu monista aika ikävältä"
Osa sähköyhtiöistä on laskenut määräaikaisten sopimusten hintoja, mutta esimerkiksi Suomen suurin sähköyhtiö Fortum pitää edelleen kiinni määräaikaisista sopimuksista, jotka solmittiin kalliin tuotantosähkön aikana loppuvuodesta.
– Ensinnäkin sanon, että ymmärrämme hyvin niiden asiakkaiden harmistuksen, jotka ovat lukinneet hintansa syksyllä. Mutta palaisin siihen määräaikaisen kiinteän sopimuksen ajatukseen, että asiakas on halunnut sitoa hintansa määräajaksi, jotta markkinahinnan muutokset eivät vaikuta hänen hintaansa. Ensisijaisesti ajatus on tietenkin suojautua hintojen nousua vastaan, mutta kääntöpuolena on, että markkinahintojen laskiessa kuluttaja maksaa edelleen samaa hintaa, sanoo Fortumin Suomen kuluttajaliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiaho.
Sähköyhtiöt hankkivat kiinteällä hinnalla myymänsä sähkön johdannaismarkkinoilta, jolloin kuluttajan peruma määräaikainen sopimus aiheuttaisi yhtiölle tuntuvat tappiot.
Myös kuluttajien asiaa ajavan Kuluttajaliiton mukaan yleinen lähtökohta on, että määräaikaista sopimusta ei voi peruuttaa ilman jonkinlaista korvausta. Liitosta kuitenkin todetaan, että tällä hetkellä voimassa olevat käytännöt ovat kuluttajansuojan kannalta ongelmallisia.
Vielä viime kesänä esimerkiksi Helen tarjosi määräaikaisen sähkösopimuksen ottajille peruutusmahdollisuuden sopimussakolla, joka oli useimmissa tapauksissa 50 euroa ja isoilla sähkönkäyttäjillä 200 euroa. Nyt tällaista ei tarjoa juuri mikään Suomen markkinoilla toimiva sähköyhtiö.
– Se tilanne, joka oli ennen hintakriisiä, jossa sopimuksissa yleensä mainittiin kohtuullisen hintainen sopimussakko, olisi syytä palauttaa. Tällöin kuluttajalle olisi selvää, minkä sakon hän joutuu maksamaan, jos haluaa määräaikaisesta sopimuksesta luopua kesken määräajan, sanoo pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Hänen mukaansa sellainen tilanne, jossa määräaikaisesta sopimuksesta eroon pääseminen vaatisi koko jäljellä olevan sopimuksen arvon korvaamista, saattaa olla kuluttajansuojalain vastainen.
Esimerkiksi Helen antoi kaikille asiakkaille mahdollisuuden siirtyä tammikuussa kuuden kuukauden määräaikaiseen sopimukseen, jossa sähkön kilowattihinta oli noin 20 senttiä. Tarjoukseen tarttuneet pääsivät myös eroon aikaisemmasta, kalliimmasta määräaikaisesta sopimuksesta. Sen sijaan moni muu sähkömarkkinoilla toimiva yhtiö vaatii asiakkaalta mojovan korvauksen, mikäli määräaikaisuuden haluaa eroon.
Kuluttajaliitosta neuvotaan, että Kuluttajariitalautakunnasta voi hakea ratkaisua ongelmatilanteissa. Laissa ei kuitenkaan määritellä selkeää rajaa sille, mikä on kohtuuttoman kallista sähköä.
– Ne kuluttajat, jotka kokevat, että heidän sähkösopimusehtonsa, kuten sähkön hinta tai sopimussakon suuruus, ovat kohtuuttomia, voivat viedä asiansa joko kuluttajariitalautakunnan tai tuomioistuimen käsiteltäväksi. On kuitenkin tärkeä muistaa, että käsittelyaika voi olla pitkä, ja tällä hetkellä meiltä myös puuttuvat yleiset linjaratkaisut, jotka nopeuttaisivat näiden asioiden käsittelyä, Beurling-Pomoell sanoo.