Asiantuntijat kertovat, mitkä verkkohuijausmuodot ovat yleisimpiä juuri nyt.
Suomalaisiin kohdistuneet verkkohuijaukset yleistyivät huomattavasti viime vuonna, kertoi Finanssiala helmikuussa.
Suomalaisilta onnistuttiin viime vuonna viemään vajaat 63 miljoonaa euroa, mutta yrityksessä oli jopa 107 miljoonaa, Finanssiala kertoi. Pankit onnistuivat palauttamaan huijattuja varoja hieman yli 44 miljoonan euron edestä. Finanssialan julkaisemat luvut perustuvat pankeilta kerättyihin tietoihin.
Finanssialan mukaan eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, vajaat 32 miljoonaa euroa.
Tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvisen ja F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaalan mukaan tietojenkalasteluhuijausten lisäksi myös sijoitus- ja kryptohuijaukset ovat nyt erityisesti pinnalla. Niissä pyörii myös asiantuntijoiden mukaan suurimmat rahat.
Finanssialan mukaan viime vuonna suomalaisilta vietiin sijoitushuijauksissa reilut 20 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi sitten vuodesta 2023.
Järvinen huomauttaa sähköpostitse, että Finanssialan tuoreessa tilastossa on mukana vain pankkien tietoon tulleet huijaukset. Suomalaisilta huijattujen eurojen määrä voi siis olla suurempikin.
Yleisimmäksi huijaustavaksi määrällisesti Järvinen näkee teksti- ja sähköpostiviestein tehtävät yksinkertaiset huijaukset.
– Niitä on helppo toteuttaa suurina massoina, Järvinen sanoo. Näihin liittyen väärennetyillä nettisivuilla tehdyt huijaukset, kuten väärennetyt maksupalvelut ja pankkisivut ovat myös yleisiä.
F-Securen Kankaala muistuttaa, että jokaisen olisi hyvä muistaa, minkälaiset tahot verkkohuijausten takana ovat. Takana on usein järjestelmällistä rikollisuutta.
– Rikollisuus netissä on järjestelmällistä ja tarkoituksenmukaista. Rikoksen uhreja ei pidä pitää tyhmänä, sillä vastassa on tahoja, jotka kehittävät jatkuvasti rikollista toimintaansa ja saalistavat herkeämättä netissä.