Erilaiset verkkohuijaukset ovat rajussa kasvussa. Pelkästään tänä vuonna poliisin tietoon tietoverkkopetoksia on tullut noin 270, joissa rikoshyöty on 2,9 miljoonaa euroa.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen mukaan huijaukset ovat enemmän varttuneempien suomalaisten riesa.
– Monia syitä, ei osata käyttää digilaitteita, ajattelemattomuus. Luotetaan siihen, kuka siellä puhelimen päässä tai luotetaan johonkin nettisivustoon.
Yksittäinen petos voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Miten kukaan voi langeta tällaiseen?
– Sitä mekin ihmettelemme. Sijoituspetoksissa kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia voi karata vääriin käsiin.
Pöyhönen arvioi, että noin puolet nettihuijauksista jää piiloon eli näistä ei tehdä ilmoitusta poliisille. Pöyhönen kannustaakin tekemään ilmoituksen poliisille.
"Rakkaushuijauksen" tarkoituksena on aina viedä rahat
Myös huijaustapoja on monia erilaisia. Yksi tunnetuimmista lienee niin sanottu rakkaushuijaus, jonka uhreina on yleensä noin 50–60-vuotiaat naiset.
– Siinä ei kuitenkaan ole kyse rakkaudesta, Pöyhönen muistuttaa vaan aina tarkoituksena on viedä uhrin rahat.
Sijoituspetosten uhreina on yleensä hieman varttuneemmat noin 70–80-vuotiaat ihmiset.
– Jos joku asia on liian hyvää ollakseen totta, niin vaiheessa hälytyskellojen tulisi soida. Ilmaista rahaa kun ei ole.
Sijoitushuijauksissa saatetaan hyödyntää myös julkisuuden henkilöitä. Uutisaamun juontaja Ivan Puopolo kertoi aamulla, miten oli joutunut bitcoin-huijaukseen.
Pöyhönen kertoo, että nyt tehdään niin sanottuja help desk -huijauksia. Myös valepoliisit ovat ilmiönä tulleet takaisin, jos ovat koskaan poissa olleetkaan.