Julkisten alojen työpaikkoja pidetään yleisesti matalapalkkaisina ja naisvaltaisina.
Näkemykset julkisten alojen palkankorotuksista jakavat mielipiteitä.
Noin 40 prosenttia Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn vastanneista pitää julkisten alojen työntekijöiden muita korkeampia palkankorotuksia perusteltuina. Lähes yhtä moni pitää korotuksia epäreiluina.
Lue lisää: "Töiden jälkeen tuijottaa tyhjyyteen eikä jaksa kuin miettiä, millä ostaa ruokaa": Jenni kertoo avoimesti, miksi kätilön rankka työ saa jäädä
– Sillä perusteella, mitä mediasta ja julkisista palveluista kuulin viestiä, uskoin itsekin, että tuki olisi laajempaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo lehdelle.
Niemi-Laine arvelee, että tulokseen vaikuttaa se, työskenteleekö itse kunta-alalla vai yksityisellä sektorilla.
Korotusten kannattajat ikähaitarin nuoremmasta päästä
Vahvimmin suurempia korotuksia tukivat 18–30-vuotiaat miehet sekä 31–50-vuotiaat naiset. Yli 30-vuotiaat miehet ja yli 50-vuotiaat naiset suhtautuivat korotuksiin kielteisemmin.
Tällä hetkellä sovitut korotukset maksetaan kaikille kuntatyöntekijöille, eli myös hoitajille. Hoitajajärjestöt käyvät kuitenkin yhä neuvotteluita erillisten korotusten puolesta.
Lue myös: Hoitajien pakkotyölaki valmisteilla – "En usko, että Suomessa poliisit hakevat ketään kotoa töihin"
Julkisten alojen työpaikkoja pidetään yleisesti matalapalkkaisina ja naisvaltaisina.
Kyselyn toteutti Kantar TNS elokuussa Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ihmistä.
Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaryhmien tulokset ovat suuntaa antavia.